Hei,
onpa hyvä kysymys, jonka vastaus menee osin kemian puolelle. Kun puhutaan veden roolista anabolisissa ja katabolisissa reaktioissa, puhutaan yleensä kondensaatio- ja hydrolyysireaktioista. Kondensaatioreaktioissa pienistä molekyyleistä saadaan suurempi molekyyli niin, että samalla vapautuu vettä. Luonon makromolekyylit muodostuvat näin, eli esim. glukoosista tulee glykogeeniä ja aminohapoista tulee proteiineja. Sama reaktio päinvastoin on hydrolyysireaktio.
Soluhengitys ja fotosynteesi eivät ole yksinkertaisia hydrolyysi- ja kondensaatioreaktioita, koska niissä ei käytetä vettä sidosten muodostamiseen. Soluhengityksessä muodostuu vettä elektroninsiirtoketjussa, koska energian tuotossa käytetyistä vety-ytimistä (eli protoneista) täytyy päästä jollain tavalla eroon. Niiden annetaan reagoida hapen kanssa muodostaen vettä. Fotosynteesissä tilanne on päinvastainen: Valoreaktion alussa vesi hajotetaan, jotta saadaan sen sisältämät vety-ytimet reaktion käyttöön. Samalla vapautuu happea.
Yhteenvetona siis totean, että fotosynteesi ja soluhengitys ovat anabolisen ja katabolisen reaktion erityistapauksia, koska ne eivät ole yksinkertaisia kondensaatio- ja hydrolyysireaktioita. Tämän tarkemmin en asiaa itsekään ymmärrä 😀