- Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 2 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 6 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Hei!
Valmistaudun kevään biologian ylioppilaskokeisiin, ja kohtasin kerratessani pienen pulman liittyen tasapainoelimeen ja erityisesti pään asentoaistiin:
Tein kevään 2013 biologian ylioppilaskokeen tehtävää 7, jossa pitää kuvata sisäkorvan rakenteet ja niiden merkitys. Hyvän vastauksen piirteissä sanotaan, että kaarikäytävien ohessa olevien hyytelökekojen karvasolujen taipuessa ”Ihminen saa tiedon pään liikkeistä ja sen luonteesta, kuten pään hidastuva ja kiihtyvä liike.” Luin täältä ja Mafy-netistä, että soikea ja pyöreä rakkula vastaisivat ”suoraviivaisesta muuttuvasta liikkeestä, kuten kiihdytyksestä ja jarrutuksesta liikenteessä” (eli liikettä kun itse henkilö pysyy paikoillaan).
Nyt olen näistä sekaannuksista hiukan hämmentynyt. Miten tämä meneekään?
Hei!
Hyvä kysymys. Tasapainoaisti on kokonaisuutena kieltämättä hankala.
Tasapainoaisti voidaan tosiaan jakaa kahteen osaan: kaarikäytäviin ja niiden juuressa oleviin hyytelökekoihin, sekä pyöreään ja soikeaan rakkulaan. Kaarikäytävissä liikkuva neste ärsyttää hyytelökeoissa olevia karvasoluja, jolloin syntyy ärsyke. Kaarikäytävissä oleva neste liikkuu aina, kun pään asento muuttuu (kun pää kiertyy alas, ylös tai sivulle). Monesti pään kiertoon liittyy myös kiihdytys ja hidastuminen, kuten esimerkiksi nyökkäyksessä.
Pyöreässä ja soikeassa rakkulassa ärsyke syntyy silloin, jos niissä olevat kalsiumkarbonaattikiteet liikkuvat ja ärsyttävät niiden alla olevia karvasoluja. Kiteiden merkitys korostuu suoraviivaisessa kiihdyttävässä ja jarruttavassa liikkeessä.
Jos näiden kahden eroa on hankala hahmottaa, kuvittele kaarikäytävät täynnä nestettä ja mieti, mitä tapahtuu, kun ne lähtevät suoraviivaisesti eteenpäin (:D). Liike ei ole kiertoliike, joten neste kaarikäytävien sisällä ei kulje mihinkään suuntaan. Toisin on soikean ja pyöreän rakkulan tapauksessa: Niissä suoraviivainen kiihdytysliike liikuttaa kiteitä taaksepäin, mikä muodostaa ärsykkeen.
Toisaalta, jos mietitään pään kiertoliikettä, niin siinä kaarikäytävissä oleva neste liikkuu, mutta niin liikkuu myös pyöreän ja soikean rakkulan kiteet. Kiertoliikkeessä pyöreän ja soikean rakkulan merkitys on kuitenkin pienempi, kuin kaarikäytävien.
Toivottavasti en sekoittanut enempää :D Kysy, jos jokin jäi vielä epäselväksi!
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.