- Tämä aihe sisältää 3 vastaukset, 2 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 5 vuotta, 2 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Geneettiseen rekombinaatioon kun kuuluu tuo mendelistinen rekombinaatio ja tekijäinvaihdunta ja niiden ohella myös mutaatiot aiheuttavat muuntelua, niin voiko ajatella että tuo tekijäinvaihdunta meioosissa on tietynlaista mutaatioita (kromosomimutaation jossa tapahtuu siirtymä) vai onko juuri tuo vastinkromosomien kromosomipätkien vaihtuminen eri asia kun että vaihtuminen tapahtuisi täysin eri kromosomien välillä? Jostainhan se meioosinkin tekijäinvaihdunta käytännössä johtuu. Voisiko tätä selittää jotenkin epigenetiikalla (DNA-molekyylin tiiviys-löyhyys)?
Tuo uusien alleelien syntyminen kun kuuluu mutaatioihin ja geneettiseen rekombinaatioon, niin miten sen voisi siis helposti erottaa kun molemmat tapahtumat vaikuttaa kuitenkin perimässä? Vai pitäisikö ajatella vain karkeasti että mutaatioita aiheuttavat mutageenit EI geneettinen rekombinaatio?
Toivottavasti selitin jotenkin ymmärrettävästi tätä :)Hyviä pohdintoja!
Tekijäinvaihdunta saattaa vaikuttaa kromosomimutaatiolta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Siinä nimittäin kiasma syntyy tosiaan aina vastinkromosomien välille. Näin ollen tytärkromosomit, jotka ovat vaihtaneet osia keskenään, toimivat täysin normaalisti.
Siirtymä-kromosomimutaatio (eli translokaatio) voi siirtää geenejä väärien säätelyalueiden alaisuuteen. Jos esim. kasvuntekijägeeni siirtyy aktiivisen säätelyalueen yhteyteen, niin se voi aiheuttaa syövän. Lisää translokaatiosta voit lukea esim. solunetistä: https://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/translokaatio_1/2/
Toisin kuin translokaatio, niin tekijäinvaihdunta on tarkoin säädelty.
Mutaatioilla ja geneettisellä rekombinaatiolla on yksi merkittävä ero: Mutaatiot voivat tuottaa täysin uusia geenejä ja alleeleja, mutta geneettinen rekombinaatio voi tuottaa vain uusia alleeliyhdistelmiä.
Esimerkki: Oletetaan, että vanhemmilla on genotyypit AB ja ab. Geneettisen rekombinaation ansiosta heidän jälkikasvullaan voi olla genotyyppi Ab tai aB. Jokin mutaatio voisi aiheuttaa genotyypin Ac.Kiitos paljon selvennyksestä! :)
Voiko epigenetiikka vaikuttaa siihen siis että geeni jossa on tapahtunut mutaatio ei esim aktivoidu? Esimerkiksi syöpää aiheuttava. Ainakin ymmärsin että juuri epigenetiikka voi laukaista esim diapeteksen tai muun sairauden jolle on esimerkiksi jo perinnällinen alttius, onko asia noin siis?Moi,
kyllä vain, jos mutaatio syntyy geeniin, jonka transkriptiota epigeneettisesti rajoitetaan (esim. histoniproteiinien metylaatio), niin se mutaatio ei oikeastaan aiheuta mitään.
Ja olet oikeassa siinäkin, että monien sairauksien ilmentymiseen vaikuttaa perimän pelkän emäsjärjestyksen lisäksi myös epigenetiikka. Vaikka epigenetiikka on alun perin peritty vanhemmilta, myös ympäristötekijät vaikuttavat siihen.
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.