- Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 2 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, 7 kuukautta sitten
toimesta.
- Artikkelit
Hei,
voiko hybridisaatiota (eli yksijuosteisten nukleohappojen pariutumista) käyttää jostenkin muuten, kuin yhteydessä koettimen käytössä?
Hei,
kuten sanoit, niin hybridisaatio tarkoittaa kahden yksijuosteisen nukleiinihapon pariutumista toisiinsa emäspariperiaatteen mukaisesti (= komplementaarisesti). Hybridisaatiota hyödynnetään DNA- ja RNA-juosteiden tunnistamisessa.
Koettimien käyttö perustuu hybridisaatioon. Eli jos esim. halutaan selvittää, onko jossain DNA-näytteessä tietty tautia aiheuttava alleeli, voidaan DNA näyte ensin denaturoida (eli erottaa juosteet toisistaan), sitten pilkkoa DNA ja geenit voidaan erottaa toisistaan geelielektroforeesilla. DNA siirretään hyytelöltä kalvolle ja kalvolle voidaan laittaa halutun alleelin kanssa komplementtista koetinta. Jos alleeli sijaitsee näytteessä, niin koetin kiinnittyy siihen (tapahtuu hybridisaatio). Koettimessa on usein jokin merkkiaine, jonka avulla voidaan seurata, kiinnittyykö koetin vai ei.
Tätä kutsutaan blottaukseksi. Hybridisaation ja koettimien avulla voidaan tunnista nukleiinihapposekvenssejä myös kudoksista (in situ hybridisaatio) tai DNA-kirjastoista.
Hybridisaation hyödyntämiseen liittyy siis aina myös koetin (ainakin tietääkseni).
- Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.