https://youtu.be/u7sS1O-EUgQ Mutaatio on pysyvä muutos solun perimässä. Jos mutaatio tapahtuu ituradassa (eli sukusolujen linjassa), ne periytyvät myös jälkeläisille. Mutageenit Mutageenit ovat ympäristötekijöitä, jotka aiheuttavat mutaatioita. Mutageenejä on muun muassa: ionisoiva säteilyUV-säteilyeräät ympäristömyrkyteräät virukset Mutaatioiden luokittelu Mutaatiot voidaan jakaa kolmeen luokkaan: Geenimutaatiot, jotka muuttavat yksittäisen geenin rakennettaKromosomimutaatiot, jotka muuttavat yksittäisen kromosomin rakennettaKromosomistomutaatiot, jotka muuttavat kromosomilukua 1.… Jatka lukemista Mutaatiot
Kategoria: Opiskelupaketti 3
Sukupuoleen sitoutunut periytyminen
https://youtu.be/AbHi0_ExXVA Sukupuolen määräytyminen Eläinmaailmassa on erilaisia sukupuolen määräytymistapoja: Useilla matelijoilla sukupuoli määräytyy munien “hautumislämpötilan” mukaanMehiläisillä kromosomistoltaan haploidiset ovat koiraita, diploidiset naaraitaHeinäsirkoilla on vain yhden tyyppinen sukupuolikromosomi: yksi kromosomi X on naaras, kaksi XX on koirasLinnuilla sukupuolikromosomeja on kaksi, mutta sukupuolen päättää munasolu: koiras on XX, naaras on XYNisäkkäillä sukupuolen määrää siittiö: koirailla on XY, naarailla… Jatka lukemista Sukupuoleen sitoutunut periytyminen
Dihybridiristeytys
https://youtu.be/MNmD0tK58_g Dihybridiristeytyksessä tutkitaan kahden alleeliparin periytymistä samaan aikaan. Ne voidaan jaotella sen mukaan, ovatko kyseiset geenit samassa vai eri kromosomeissa. Geenit eri kromosomeissa Kun tutkittavat geenit sijaitsevat eri kromosomeissa, homma on simppeli: Sama kuin monohybridiristeytyksessä, mutta tutkitaan yhden sijasta kahta eri geeniä. Näin ollen mahdollisia sukusoluja on molemmilla vanhemmilla kahden sijasta neljä, ja taulukko on… Jatka lukemista Dihybridiristeytys
Monohybridiristeytys
https://youtu.be/Hph5Zg7Zk6k Perinnöllisyys Jokaisella geenillä on tietty paikka kromosomissa, ja tätä sijaintia kutsutaan lokukseksi. Geeneistä on mutaatioiden seurauksena olemassa eri muotoja, joita kutsutaan alleeleiksi. Koska ihmisellä on kaksinkertainen kromosomisto, on olemassa kaksi vaihtoehtoa: Alleelit ovat samat, joten yksilö on homotsygoottinen kyseisen alleelin suhteenAlleelit eivät ole samat, jolloin yksilö on heterotsygoottinen kyseisen alleelin suhteen Vaikka yksilöllä voi… Jatka lukemista Monohybridiristeytys
Geenien säätely
https://youtu.be/mrlgku8guzA Miten solu tietää, mitä proteiineja sen pitää tuottaa? Onhan esimerkiksi ihosoluilla ja aivosoluilla varsin erilaiset toimintaympäristöt, ja niiden toimintaan tarvitaan eri proteiinit. Geenien toimintaa siis säädellään, jotta oikeat proteiinit tuotettaisiin oikeissa soluissa oikeaan aikaan. Aitotumaisten proteiinisynteesiin kuuluu siis transkriptio, silmukointi ja translaatio. Geenien säätelyä tapahtuu kaikissa näissä vaiheissa: Transkription säätely Transkriptio onnistuu vain, kun… Jatka lukemista Geenien säätely
Proteiinisynteesi
https://youtu.be/PUCwE5yL_-c Tumassa sijaitseva DNA sisältää siis proteiinien rakennusohjeet. Ribosomit, jotka kokoavat proteiinit, ovat kuitenkin solulimassa. Tärkeä lenkki DNA:n ja proteiinien välillä on RNA. Proteiinisynteesiin kuuluu kolme vaihetta: transkriptio, silmukointi sekä translaatio. Transkriptio Ensin DNA:ssa oleva geneettinen informaatio täytyy kopioida RNA:han. Tätä tapahtumaa kutsutaan transkriptioksi, ja se menee seuraavanlaisesti: DNA:n kaksoiskierre avautuu koodattavan geenin kohdaltaEntsyymi nimeltään… Jatka lukemista Proteiinisynteesi
Perimä
https://youtu.be/GXVDM6jEx48 Tuman rakenne Tuma koostuu seuraavista rakenteista: tumakotelo rajaa tuman muusta solustatumakotelossa olevat tumahuokoset mahdollistavat aineiden sisään- ja ulospääsyn tumastatumassa on soluliman sijasta tumalimaatumassa on yksi tai useampi tumajyvänen, jonka tehtävänä on tuottaa ribosomien rakennusaineitakun solu ei ole jakautumassa, tumassa oleva DNA on kietoutunut histoniproteiinien ympärille muodostaen kromatiinia. Kun kromatiini kiertyy tiukemmalle tumanjakautumista varten, kromosomit… Jatka lukemista Perimä
Meioosi
https://youtu.be/1e2104uFdf0 Diploidi ja haploidi Diploidi tarkoittaa kaksinkertaista kromosomistoa (ihmisillä 2n=46 kromosomia), haploidi yksinkertaista (ihmisillä n=23 kromosomia). Monisoluisilla eliöillä somaattisten eli kasvullisten solujen kromosomiluku on usein diploidi. Koska hedelmöityksessä tavoitteena on synnyttää diploidi, pitää molempien sukusolujen olla siis haploideja. Somaattiset solut jakautuivat siis mitoosilla, jossa kromosomiluku säilyy. Sukusolujen täytyy kuitenkin puolittaa kromosomilukunsa haploidiksi. Tämä onnistuu meioosin… Jatka lukemista Meioosi
Mitoosi
https://youtu.be/b6e7NMK-RPY Solusykli Lähde:Wikimedia Commons / Simon Caulton, muok. Marjaana Tahkokorpi, CC BY-SA 3.0 Kuvassa on aitotumaisen somaattisen eli kasvullisen solun solusykli. Se koostuu neljästä vaiheesta: G1:n (growth 1) aikana solu kasvaa ja sen lopuksi solu päättää, jatkaako se solukiertoa vai eiS-vaiheessa (synthesis) solu kahdentaa DNA:nsaG2:n (growth 2) aikana solu tarkastaa, että kaikki on valmista mitoosia… Jatka lukemista Mitoosi
Solukot ja kudokset
https://youtu.be/nBNbQY6Hu0g Samaa tehtävään kehittyneet solut yhdessä soluväliaineen kanssa kutsutaan kasveilla solukoksi, eläimillä kudoksiksi. Kasvien solukot Lähde: Wikimedia Commons / Nova, CC BY 3.0 Lehden rakenne: 1. Kutikula kuivien alueiden kasveilla pintasolukon pinnalla veden haihtumista vähentävä vahakerros 2. ylempi epidermi eli pintasolukko suojaa kasviasolut toisissaan tiukasti kiinniei ole viherhiukkasia 3. pylvästylppy paljon viherhiukkasiayleensä lehden yläpinnan pintasolukon… Jatka lukemista Solukot ja kudokset
