Opiskelupaketti 2

Kestävä kehitys

https://youtu.be/X0T1chPs-ZY Kestävän kehityksen osa-alueet Kestävä kehitys voidaan jakaa neljään eri ulottuvuuteen: 1. Ekologinen kestävyys Sisältää mm. biodiversiteetin säilymisen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytönJokapäiväisessä elämässä tarkoittaa ekologisen jalanjäljen pienentämistä 2. Taloudellinen kestävyys Sisältää mm. elinkaariajattelun, ekotehokkuuden, kuluttajakasvatuksen sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käytön rajoittamisen 3. Sosiaalinen kestävyys Tarkoittaa kaikkien kansojen tasavertaisia mahdollisuuksia tyydyttää perustarpeensa 4. Kulttuurinen kestävyys Tarkoittaa… Jatka lukemista Kestävä kehitys

Opiskelupaketti 2

Ekosysteemipalvelut ja ympäristönsuojelu

https://youtu.be/AlNn8mt_tBs Tällä kertaa tarkoituksena olisi selvittää, kuinka voimme säilyttää luonnon monimuotoisuuden mahdollisimman hyvin. Vaikka biodiversiteetin säilyminen olisikin jo itseisarvoltaan tärkeää, on olemassa myös taloudellisia ja kulttuurillisia perusteita sen suojelemiselle. Näitä kutsutaan ekosysteemipalveluiksi. Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut ovat siis luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä. Ne voidaan jakaa neljään kategoriaan: 1. Ylläpitävät palvelut Esim. fotosynteesi, hajottajien toiminta ja… Jatka lukemista Ekosysteemipalvelut ja ympäristönsuojelu

Opiskelupaketti 2

Biodiversiteettikato

https://youtu.be/nKABd-dfj4I Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti voidaan luokitella kolmeen kategoriaan: Ekosysteemien monimuotoisuus (paljon eri ekosysteemejä, esim. kuiva kangas, tuore kangas sekä lehto)Lajimonimuotoisuus (ekosysteemissä on paljon eri lajeja, esim. mänty, kuusi, orava ja kasteliero)Lajin sisäinen monimuotoisuus (populaation geenivarastossa on paljon samojen geenien eri muotoja eli alleeleja) Biodiversiteettikadon, eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, syyt kiteytyvät lähinnä kahteen avainasiaan:… Jatka lukemista Biodiversiteettikato

Opiskelupaketti 2

Säteily

https://youtu.be/Wm3nM3QAjJk Säteily luonnonilmiönä Säteilyä on sekä hyödyllistä että haitallista ja sitä voidaan luokitella monella eri tavalla: Monesti fysiikassa säteily luokitellaan hiukkassäteilyyn (punainen) ja sähkömagneettiseen säteilyyn (vihreä) sen mukaan, onko säteily, hiukkasia vai aaltojaBiologiassa kuitenkin on mielekkäämpää jakaa se ionisoivaan (oranssi), sekä ionisoimattomaan (sininen) säteilyyn sen mukaan, aiheuttaako säteily mutaatioita eliössä vaiko ei. Ultravioletti kuuluu näihin… Jatka lukemista Säteily

Opiskelupaketti 2

Ympäristön myrkylliset aineet

https://youtu.be/8ocAM-xy0-0 Ympäristön myrkylliset aineet Mitä siis on myrkky? Kaikki on myrkkyä, jos vain pitoisuus on liian suuri. Ympäristön myrkylliset aineet kuitenkin aiheuttavat soluissa toimintahäiriöitä jo pieninä pitoisuuksina. Ihmisen toiminnasta aiheutuu monia ympäristömyrkkypäästöjä luontoon. Näitä tuottaa mm. kaivostoiminta, teollisuus ja liikenne. Sen lisäksi, että ne ovat myrkyllisiä, ne myös säilyvät pitkään ekosysteemeissä. Se johtuu siitä, että mikään hajottaja ei ole… Jatka lukemista Ympäristön myrkylliset aineet

Opiskelupaketti 2

Happamoituminen

https://youtu.be/hK-YMFMAcrE Happamoitumisen syyt Happamoituminen, joka tarkoittaa maaperän tai veden pysyvää pH:n laskua, aiheutuu  rikkidioksidistatypen oksideista hiilidioksidista. Näitä kaikkia vapautuu ilmakehään fossiilisten polttoaineiden poltossa. Tosin rikkidioksidin sekä typen oksidien pitoisuuksia on pystytty pienentämään erilaisilla suodattimilla, joten happamoitumista on saatu hillittyä. Rikkidioksidit ja typen oksidit tulevat maan pinnalle joko kuivalaskeumana, jolloin ne leijailevat pölyn mukana tai kaasuna maahanmärkälaskeumana,… Jatka lukemista Happamoituminen

Opiskelupaketti 2

Rehevöityminen

https://youtu.be/n-qkqICQOp0 Mitä rehevöityminen on? Mitä fotosynteesiin tarvitaan? Aivan, hiilidioksidia, vettä ja auringonvaloa. Näiden lisäksi tuottajat tarvitsevat kuitenkin myös ravinteita, kuten nitraatteja ja fosfaatteja solujen aineenvaihduntaan ja proteiinisynteesiin. Ravinteet ovatkin monesti kasvien, levien ja syanobakteerien minimitekijöitä.  Näin ollen, jos joku onneton olento (esim. ihminen) kippaa ekosysteemeihin paljon ravinteita, tuottajien määrä kasvaa. Kyseistä ilmiötä, jossa siis kasvillisuuden… Jatka lukemista Rehevöityminen

Opiskelupaketti 2

Ilmastonmuutos

https://youtu.be/z-jMV0kPeX0 Hiilen kierto On hyvä erottaa kaksi hiilen varastotapaa: Lyhytaikaiseen varastoon kuuluu nopeakiertoinen hiili, eli ilmakehän ja eliöiden biomassan välillä oleva kiertoPitkäaikaisissa varastoissa on suurin osa maapallon hiilestä. Näitä ovat fossiiliset polttoaineet sekä valtamerten pohjien metaanvarastot Näin ollen koko ilmastonmuutoksen ongelma kiteytyy seikkaan, että ihmisten toiminta siirtää hiiltä pitkäaikaisista varastoista takaisin kiertoon. Katsotaan hiilen kiertoa… Jatka lukemista Ilmastonmuutos

Opiskelupaketti 2

Kaupunkiekologia

https://youtu.be/q8MQOBjlC48 Tutkimus Kaupunkiekologialla tarkoitetaan kaupunkiluonnon erityispiirteiden tutkimista. Se on varsin uusi tutkimusala, mutta sillä on paljon sovelluskohteita kaupunkien suunnittelussa ja rakentamisessa. Kaupungit poikkeavat elinympäristönä muusta luonnosta monella eri tavalla. Käydään ensin lapi abioottisia tekijöitä, ja paneudutaan sitten kaupungin kasvillisuuteen sekä eläimistöön. Ympäristötekijät Kaupungissa voidaan ajatella olevan häiriötila koko ajan päällä. Häiriö tarkoittaa mitä tahansa ympäristötekijää,… Jatka lukemista Kaupunkiekologia

Opiskelupaketti 2

Aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä

https://youtu.be/mTBU_FP0TiA Ekosysteemin rakenne Miten ekosysteemi toimii? Alussa on tuottajat. Ne ovat omavaraisia, eli ne saavat energiansa joko auringonvalosta fotosynteesillä tai hapettamalla epäorgaanisia yhdisteitä kemosynteesillä. Tuottajat sitovat energiansa siis glukoosiksi. Ravintoketjua pitkin mentäessä seuraavana tulee kuluttajat. Kuluttajat käyttävät energianlähteenään siis tuottajien sitomaa energiaa. Ne voidaan jakaa kolmeen osaan: ensimmäisen asteen kuluttajat ovat kasvinsyöjiä, toisen asteen kuluttajat… Jatka lukemista Aineiden kierto ja energian virtaus ekosysteemissä