Kategoria: Opiskelupaketti 1

https://youtu.be/CnBF7LYZJG4 Eläinten tärkeimmät pääjaksot Sienieläimet: Ne ovat varhaisia monisoluisia eläimiä, jotka koostuvat runkokunnista. Niillä solut eivät siis ole erilaistuneet. Ne lisääntyvät suvuttomasti ja suvullisesti, esimerkkinä pesusieni.Polttiaiseläimet: niillä solut ovat jo erilaistuneita ja muodostavat alkeellisiä elimiä ja ne ovat säteittäissymmetrisiä, mm. meduusat (jotka lisääntyvät sukupolvenvuorottelulla)Laakamadot: Litteitä matoja, joilla ei ole vielä hengitys- ja verenkiertoelimistöä, eikä ruumiinonteloa,… Jatka lukemista Eläimet

https://youtu.be/T1rb3L5HPQc Kasvien ominaisuuksia Lähes kaikki kasvit ovat autotrofeja eli tuottajia. Niiden golgin laitteet ovat nimeltään diktyosomeja, niillä on viherhiukkasia ja niiden soluseinät koostuvat selluloosasta. Useimmilla kasveilla on juuret, varsi ja lehdet. Kasvien ja sienten evoluutio on kulkenut rinnakkain. Siitä lähtien, kun kasvit valloittivat maan sienet ovat olleet mukana hajottamassa kuolleita kasveja ja toisaalta symbioosissa toimien… Jatka lukemista Kasvit

https://youtu.be/eRqtj3un9BU Arkeonit Nykykäsityksen mukaan aitotumaiset ja arkeonit ovat läheistä sukua. Vaikka arkeonit ja bakteerit näyttää varsin samalta, on niillä merkittäviä eroja. Arkeoneilla on mm. erilainen soluseinän rakenne kuin bakteereilla ja arkeonien geenit toimivat samalla tavalla kuin aitotumaisilla. Nykyään arkeoneita tavataan lähinnä ääriolosuhteissa, esimerkiksi  hyvin suolaisessa ympäristössä menestyvät halofiilitkiehuvan kuumassa vedessä selviytyvät termofiilit.  Arkeoneja on sekä… Jatka lukemista Arkeonit, bakteerit, alkueliöt ja sienet

https://youtu.be/Y2vYAlal3kI Biodiversiteetti Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Se voidaan jakaa kolmee tasoon:  Ekosysteemien biodiversiteetti on ekosysteemien monimuotoisuutta: biosfäärissä on savannia ja koralliriuttaa ja sademetsää yms.Lajidiversiteetti tarkoittaa lajien runsautta ekosysteemissä: esim. savannilla on ruohoa, seepraa, kirahvia ja leijonaa.Geneettinen eli lajin sisäinen biodiversiteetti tarkoittaa populaation ja lajin geenivaraston laajuutta, eli kuinka paljon muuntelua lajissa on. Biodiversiteetin kaikkia kolmea… Jatka lukemista Eliökunnan rakenne

https://youtu.be/24zHZjlkx0M Elämän historia voidaan karkeasti jakaa neljään jaksoon: Elämän alkuaikaElämän vanha aikaElämän keskiaikaElämän uusi aika 1. Elämän alkuaika Elämän alkuajaksi eli prekambriseksi maailmankaudeksi määritellään ajanjakso ensimmäisen solun synnystä Kambrikauden räjähdykseen asti. 2. Elämän vanha aika Kambrikauden räjähdyksestä alkoi elämän vanha aika eli paleotsooinen maailmankausi noin 570 miljoonaa vuotta sitten. Kambrikauden räjähdys viittaa siihen, että silloin… Jatka lukemista Elämän kehitys

https://youtu.be/lgo0AvkG4Cg Elämän syntyprosessi oli kolmivaiheinen: Kaasukehän epäorgaanisista aineista muodostui orgaanisia yhdisteitä, kuten RNA:n ja proteiinien rakenneosia. Energian tähän reaktioon on tarjonnut tulivuoren purkaukset, salamat, ultraviolettisäteily ja meteoriittipommitukset. Tätä kutsutaan kemialliseksi evoluutioksi.Seuraavaksi nämä elämän rakennusosat liittyivät yhteen muodostaen suuria molekyylejä: DNA:ta, RNA:ta ja niiden ohjeiden mukaan proteiineja Lopuksi nämä elämän perustat ajautuivat rasvamolekyyleistä muodostuneen kalvon sisälle ja… Jatka lukemista Elämän synty

https://youtu.be/83ejOtQDkpI Ihmisen ja simpanssin kehityslinjojen erkaneminen Erkaneminen alkoi n. 12 miljoonaa vuotta sitten, kun ilmasto alkoi Afrikassa kuivumaan. Itä-Afrikassa ollut hautavajoama erotti ihmisen ja simpanssin populaatiot erilleen. Hautavajoaman itäpuolella ilmaston kuivumisen takia kasvillisuus muuttui sademetsästä metsäsavanniksi, johon ihmisten kantamuodot piti sopeutua. Näin ollen hautavajoama toimi isolaatiotekijänä, joka erotti populaatiot toisistaan. Ihmiset eivät siis ole kehittyneet… Jatka lukemista Ihmisen evoluutio

https://youtu.be/z_8W2UkQ3dQ Evoluutiosta on paljon todisteita, tärkeimpinä niistä  fossiilitanatomiset rakenteetDNA ja kromosomithavainnot nykyisin tapahtuvasta evoluutiosta. Fossiilit Fossiili voi olla mikä tahansa muinoin elänyt eliö, joka on säilynyt nykypäiviin saakka esimerkiksi kivettymänä. Fossiileja voi jakaa moneen eri kategoriaan: mikrofossiilit ovat mikroskooppisen pieniä, esimerkiksi bakteereita, siitepölyhiukkasia ja alkueläimiä.Johtofossiilit ovat hyvin tärkeitä, koska ne ovat eläneet lyhyen aikaa suhteellisen… Jatka lukemista Evoluution todisteet

https://youtu.be/ZojtmlcUGlc Mikroevoluutio Populaation sisällä alleelien suhteellisten osuuksien muutosta kutsutaan mikroevoluutioksi. Mikroevoluution mahdollistaa kolme evoluutiovoimaa: luonnonvalintageneettinen ajautuminengeenivirta 1. Luonnonvalinta Luonnonvalinta on evoluutiovoimista tärkein, sillä se vaikuttaa lajin geenivarastoihin eniten.  2. Geneettinen ajautuminen Toinen voima on geneettinen ajautuminen, jota myös sattumaksi kutsutaan. Sitä voi tapahtua kahdella tavalla:  PullonkaulailmiönäPerustajavaikutuksena Pullonkaulailmiö Pullonkaulailmiössä populaation koko pienenee rajusti jonkin nopean muutoksen,… Jatka lukemista Mikro- ja makroevoluutio

https://youtu.be/TCZTgypS8Ms Luonnonvalinta vaatii toimiakseen kolmea perusperiaatetta: Populaatiossa esiintyy muuntelua, eli populaation yksilöt ovat erilaisia.Tämä muuntelu on perinnöllistä.Yksilöt tuottavat niin paljon jälkeläisiä, että resurssit eivät riitä niille kaikille. Tämä johtaa yksilöiden väliseen kilpailuun rajallisista resursseista.  Tällä tavalla luonnonvalinta siis toimii:  Ne yksilöt, jotka selviytyvät tuosta olemassaolon taistelusta voittajina, saavat lisääntyä ja näin välittää geeninsä jälkikasvulleen. Koska… Jatka lukemista Luonnonvalinta