Soluelimet ja niiden tehtävät
kuvassa eläinsolu
Aitotumaisilla soluelimiä riittää.
Kun niitä ja niiden tehtäviä aletaan opiskelemaan, saattaa auttaa seuraavanlainen analogia:
Aitotumainen solu on kuin kaupunkivaltio:
- Solukalvo on muurit kaupungin ympärillä
- Solulimakalvostoja on kahdenlaisia:
- Sileä solulimakalvosto osallistuu rasva-aineiden valmistamiseen, on kuin rypsipelto
- Karkeassa solulimakalvostossa on myös ribosomeja ja se valmistaa proteiineja, on kuin tehdasalue
- Golgin laite (kasvisoluissa diktyosomi) on postitoimisto; ribosomien tuottamat proteiinit kulkeutuvat golgin laitteeseen jatkokäsittelyyn ja kuljetukseen.
- Solulima on kaupungin ilmatila
- Ribosomit valmistavat proteiineja, ovat tehtaita
- Lysosomit (kasvisoluissa solunesterakkulat) ja peroksisomit ovat kierrätyskeskuksia; endosytoosilla soluun tulleet tuotteet kuljetetaan rakkulassa lysosomiin, jossa ne entsyymien avulla hajotetaan. Peroksisomi hajottaa mm. alkoholia ja tekee vetyperoksidista vaaratonta.
- Sentrosomissa olevat kaksi keskusjyvästä eli sentriolia ovat työmiehiä; solun jakautuessa ne repivät tuman kromosomit erilleen.
- Mitokondrio on voimalaitos; se tuottaa kaupungin tarvitseman energian soluhengityksellä
- Solun sisäiset tukirakenteet mikrotubulukset, mikrofilamentit ja säikeet ovat kaupungin kadut, sillä niitä pitkin tapahtuu solun rakkulaliikenne
- Sitten tuma eli diktaattorin hallintopaikka; diktaattori (kromosomit) yksin määrää mitä solussa tuotetaan, kuinka paljon ja mitä muille aineille tehdään. Tumassa on myös erilaisia rakenteita:
- Tuman keskellä on tumajyvänen, joka valmistaa ribosomeja. Siis tehtaiden tehdas
- Tuman solulimaa kutsutaan tumalimaksi, koska eihän diktaattorit tyydy mihinkään peruslimaan
- Tuman rajaavaa kalvoa kutsutaan tumakoteloksi ja olevia pieniä reikiä tumahuokosiksi
- Jos solu on kasvisolu:
- Viherhiukkanen on kuin aurinkovoimala; auringosta energiaa
- solunesterakkula eli vakuoli on varasto; se varastoi vettä ja liuenneita aineita, sekä toimii lysosomin tehtävissä
- Solukalvon lisäksi soluseinä, joka on tehty selluloosasta
Solujen liittyminen toisiinsa
Eläinsolut voivat liittyä toisiinsa kolmella eri tavalla:
1. Tiivis liitos
Solujen väliin ei jää tilaa ja ne ikään kuin liimautuvat toisiinsa. Tällaisia liitoksia on pintasolukoissa, esim. ihmisen ohutsuolen pinnassa.
2. Desmosomi
Luja solujen välinen liitos, joka kestää myös mekaanista rasitusta. Tällaisia liitoksia on esim. sydänlihaksessa ja ihon verinahassa.
3. Aukkoliitos
Solut ovat toisiinsa yhteydessä aukkoliittymillä, joiden kautta suuret molekyylit, kuten glukoosi ja aminohapot sekä ionit voivat liikkua vaivatta solusta toiseen. Tällaisia liitoksia on esim. sileälihaskudoksessa
Solujen välinen viestintä
Monisoluisilla eliöillä on paljon erilaisia viestiaineita, joilla solut viestii keskenään. Ne voidaan jakaa neljään ryhmään:
- Kasvutekijät lisäävät tai hillitsevät naapurisolujen kasvua ja jakautumista
- Välittäjäaineilla hermoimpulssit siirtyvät hermosolusta toiseen synapsin yli
- Kudoshormonit ovat paikallisia yksittäisten solujen tai soluryhmien erittämiä hormoneja, jotka kulkeutuvat kudosnesteessä
- Hormoneja erittävät umpirauhaset, ne kulkeutuvat veren kautta kaikkialle, mutta vaikuttavat vain tietyissä kohdesoluissa