Samaa tehtävään kehittyneet solut yhdessä soluväliaineen kanssa kutsutaan kasveilla solukoksi, eläimillä kudoksiksi.
Kasvien solukot
Lähde: Wikimedia Commons / Nova, CC BY 3.0
Lehden rakenne:
1. Kutikula
- kuivien alueiden kasveilla pintasolukon pinnalla veden haihtumista vähentävä vahakerros
2. ylempi epidermi eli pintasolukko
- suojaa kasvia
- solut toisissaan tiukasti kiinni
- ei ole viherhiukkasia
3. pylvästylppy
- paljon viherhiukkasia
- yleensä lehden yläpinnan pintasolukon alla, koska valonsäteet pääsevät tällöin parhaiten viherhiukkasiin, joissa fotosynteesi tapahtuu
- tiivis solukko
4. hohkatylppy
- löyhempi solukko kuin pylvästylppy, mutta muuten samat ominaisuudet ja tehtävät
5. alempi epidermi eli pintasolukko
6. ilmarako
- ilmaraot sulkeutuvat yöllä ja kuivissa olosuhteissa huulisolujen vaikutuksesta
- Ilmaraot mahdollistavat kaasujen (O2, CO2) vaihdon: Niiden kautta ylimääräinen happi ja vesihöyry kulkeutuvat lehdestä pois ja hiilidioksidi lehteen.
7. huulisolu
- pintasolukosta erilaistuneita rakenteita
- useimmiten lehden alapinnalla
8. puuosa
- puuosassa kulkeutuu ravinteet ja vesi lehtiin
9. nila
- nilaosassa kulkeutuu veteen luenneet yhteyttämistuotteet lehdistä kasvin muihin osiin
10. johtosolukko.
- Koostuu puuosasta ja nilaosasta:
- lisäksi kaksi- ja monisirkkaisilla kasveilla puuosan ja nilaosan välissä on jälsisolukkoa, joka saa aikaan paksuuskasvun varressa ja juurissa
Veden liikkuminen kasvissa
Lähde:Wikimedia Commons / Laurel Jules, CC BY-SA 3.0
- Vesi kulkeutuu juuriin osmoosin kautta. Pintasolukon ja endodermin kautta se kulkeutuu johtojänteiden puuosaan.
- Vesi kulkeutuu johtojänteissä juurista kasvin vartta pitkin lehtiin asti osaltaan veden ominaispiirteiden, koheesion ja adheesion ansiosta. Koheesio on vesimolekyylien keskinäistä vetovoimaa, jonka avulla vesimolekyylit “vetävät” toisiaan ylös johtojännettä pitkin. Adheesio viittaa kahden eri aineen väliseen vetovoimaan, tässä tapauksessa vesimolekyylien ja johtosolukon seinämien vuorovaikutukseen. Adheesion avulla vesimolekyylit kulkeutuvat johtojänteen reunoja pitkin ylöspäin (adheesio aiheuttaa kapillaari-ilmiön)
- Suurin yksittäinen voima, joka nostaa vettä juurista on haihtumisimu. Sen saa aikaan lehtien ilmaraot, sillä kaasujen vaihdossa haihtuu aina myös vesihöyryä. Tämä veden haihtuminen saa aikaan paine-eron, joka vetää vettä juurista lehtiin.
Eläinkudosten erilaistuminen
Kokonaisten rakenteiden kehittymistä ohjaa eläimissä homeoottiset geenit eli HOX-geenit. Tämä tapahtuu muiden geenien säätelyllä.
Induktio on tapahtuma, jossa alkion solut erilaistuvat eri tehtäviin. Se perustuu kasvutekijöiden kulkeutumiseen solusta toiseen. Jotkin yksilönkehityksen aikana syntyneet solut voidaan myös poistaa apoptoosilla, eli ohjelmoidulla solukuolemalla. Esimerkiksi sammakon toukan pyrstö poistuu muodonvaihdoksen loppuvaiheessa.