Tuman rakenne
Tuma koostuu seuraavista rakenteista:
- tumakotelo rajaa tuman muusta solusta
- tumakotelossa olevat tumahuokoset mahdollistavat aineiden sisään- ja ulospääsyn tumasta
- tumassa on soluliman sijasta tumalimaa
- tumassa on yksi tai useampi tumajyvänen, jonka tehtävänä on tuottaa ribosomien rakennusaineita
- kun solu ei ole jakautumassa, tumassa oleva DNA on kietoutunut histoniproteiinien ympärille muodostaen kromatiinia. Kun kromatiini kiertyy tiukemmalle tumanjakautumista varten, kromosomit ovat näkyvissä myös mikroskoopille
Kromosomi
Kromosomi on yksi pitkä DNA-molekyyli, joka on kietoutunut histoni-nimisten proteiinien ympärille kromatiiniksi. Histoniproteiinit toimivat kuin vessapaperirullat: DNA saadaan pakattua niiden ympärille hyvin tiiviisti ja siististi.
DNA
DNA eli deoksiribonukleiinihappo on kaksoiskierteinen molekyyli, joka koostuu kahdesta erillisestä juosteesta. Kuvittele tikapuut, jotka joku kiero tyyppi on kiertänyt kiipeämiskelvottomaksi.
Sokeri- ja fosfaattiosa muodostaa molekyylin rungon, ja emäsosa on osa DNA:n koodia. Se on jokin neljästä emäksestä: adeniini, guaniini, tymiini tai sytosiini. Vain tietyt emäkset voivat olla kohdakkain ja muodostaa tikapuun puolan, eli ne esiintyvät pareina
- adeniini ja tymiini
- guaniini ja sytosiini.
Voit helpottaa parien opettelua muistamalla, että emäkset, joiden alkukirjaimet ovat joukon ensimmäinen ja viimeinen (adeniini ja tymiini) muodostavat parin.
RNA
RNA eli ribonukleiinihappo on monella tavalla RNA:n kaltainen, mutta myös eroja on havaittavissa:
- DNA:n sokeri on deoksiriboosi, RNA:n riboosi
- RNA:lla on emäksistä tymiinin sijasta urasiili
- DNA:ssa on kaksi juostetta, RNA:ssa vain yksi
- DNA varastoi perinnöllistä tietoa, RNA välittää perinnöllistä tietoa ja säätelee geenien ilmentymistä
- RNA:ta on olemassa useita eri tyyppejä, DNA:ta on vain yhdenlaista
Geeni
Geeni on siis pätkä DNA-molekyyliä, joka sisältää ohjeen yhden proteiinin valmistamiseksi. Yhdessä DNA-molekyylissä on siis paljon eri geenejä.
Aitotumaisen solun geeni koostuu koodaavasta alueesta sekä säätelyalueesta. Koodaava alue ei nimestään huolimatta sisällä pelkästään koodaavia alueita, eksoneita, vaan niiden välissä on myös ei-koodaavia introneita.
Säätelyalueessa on kaksi osaa:
- Promoottori, joka sijaitsee lähellä lähetti-RNA:n valmistuksen aloituspaikkaa, ja johon RNA-polymeraasi kiinnittyy
- Tehostajajaksot, joihin sitoutuvat säätelyproteiinit säätelevät geenin lukemista.
Esitumaisilla säätelyalue voi olla yhteinen monelle geenille. Tällaista yhden säätelyalueen perään ryhmittynyttä geeniryhmää kutsutaan operoniksi.