Opiskelupaketti 2

Happamoituminen

Happamoitumisen syyt

Happamoituminen, joka tarkoittaa maaperän tai veden pysyvää pH:n laskua, aiheutuu 

  1. rikkidioksidista
  2. typen oksideista 
  3. hiilidioksidista.

Näitä kaikkia vapautuu ilmakehään fossiilisten polttoaineiden poltossa. Tosin rikkidioksidin sekä typen oksidien pitoisuuksia on pystytty pienentämään erilaisilla suodattimilla, joten happamoitumista on saatu hillittyä.

Rikkidioksidit ja typen oksidit tulevat maan pinnalle joko

  1. kuivalaskeumana, jolloin ne leijailevat pölyn mukana tai kaasuna maahan
  2. märkälaskeumana, jolloin ne reagoivat ilmassa olevan veden kanssa muodostaen rikki- ja typpihappoa, jotka sataa maahan

Happamoitumisen seuraukset

1. Merissä

Merien happamoituminen tapahtuu erityisesti niin, että ilmassa oleva hiilidioksidi liukenee meriveteen muodostaen hiilihappoa. Seurauksia:

  • Kalkkikuoristen eläinten kuoret haurastuvat, koska niiden rakennusaine kalsiumkarbonaatti liukenee veteen
    • Monet avainlajeja, esim. Itämeren sinisimpukka
  • Eliöiden kasvu hidastuu
  • Joillekin kaloille lisääntymisvaikeuksia
  • Muutoksia ravintoketjuissa

2. Metsissä

Typen ja rikin oksidit aiheuttama metsäekosysteemien happamoituminen vaurioittaa puita kahdella eri tavalla:

  1. Maaperä happamoituu:
    • Myrkylliset metalli-ionit, kuten kadmium tulevat liukoisemmiksi
    • Ravinteet huuhtoutuvat
    • Puiden hiusjuuret ja sienijuuret vahingoittuvat
  2. Kuiva- ja märkälaskeuma vahingoittaa suoraan neulasia:
    • Neulasten pintakerros vaurioituu
    • Puu altistuu ympäristömyrkyille, tuholaisille ja kuivumiselle
  • Lopputuloksena harsuuntuminen eli neulaskato
  • Kasvu hidastuu

Metsien happamoitumista seurataan jäkälien avulla, sillä ne ovat hyviä bioindikaattoreita. Ne siis reagoivat happamoitumiseen ja ilman epäpuhtauksiin herkästi.

3. Järvissä

Kuiva- ja märkälaskeuma vaikuttavat järven ekosysteemiin varsin samalla tavalla, kuin meriekosysteemeissä:

  • Kotiloiden ja simpukoiden kalkkikuoren muodostaminen vaikeutuu
  • Kaloilla lisääntymisvaikeuksia
    • Eniten happamoitumisesta kärsii lohikalat, parhaiten sitä sietää ahven
  • Vesi kirkastuu kasvi- ja eläinplanktonimäärän vähetessä
  • Hajottajien määrän vähetessä kuollutta orgaanista ainetta kertyy järven pohjalle

Happamoitumisen torjuminen

Tärkeintä on rikkidioksidin sekä typen oksidien päästöjen estäminen. Keinoja tähän on:

  1. Muuttamalla polttoainelaatua vähemmän rikkiä sisältäväksi
  2. Asentamalla tehtaisiin rikinpoistolaitteet
  3. Käyttämällä autoissa katalysaattoreita

Yleisesti ottaen Euroopassa happamoituminen oli vielä suuri ongelma 1980- luvulla, mutta päästöjä vähentämällä ekosysteemit ovat suurin piirtein elpyneet. Merien happamoitumisen estäminen on kuitenkin vielä ratkaisematta.

Monivalintatehtävät:

1. Mikä yhdiste ei aiheuta happamoitumista?

Correct! Wrong!

2. Mikä yhdiste erityisesti aiheuttaa happamoitumisen merissä?

Correct! Wrong!

3. Mitä harsuuntuminen tarkoittaa?

Correct! Wrong!

4. Mitä käytetään metsissä bioindikaattoreina?

Correct! Wrong!

5. Mikä seuraavista toimista ei vähennä hapamoitumista?

Correct! Wrong!