Ekosysteemit ja biomit

Ekosysteemit

Järviekosysteemit

Suomen järvet voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri kategoriaan ravinteiden määrän ja veden värin perusteella:

1. Karut järvet ovat kirkasvetisiä ja värittömiä. Ravinteita on vähän ja pohja on soraa tai hiekkaa. Järvet ovat suuria ja syviä
2. Suojärvet ovat vähän sameampia kuin karut järvet ja väriltään ruskeita tai keltaisia. Ravinteita on vähän ja pohja on mutaa. Järvien koko vaihtelee.
3. Rehevät järvet ovat sameavetisiä ja väriltään kellanvihreitä tai vihreitä. Ravinteita on runsaasti, pohja on mutaa ja järvet ovat pieniä ja matalia.

Metsäekosysteemit

Suomen metsät voidaan kasvillisuuden perusteella jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan:

1. Kuivan kangasmetsän maaperä on hiekkaa ja soraa. Metsän lajeja ovat mm. jäkälä (pohjakerros), puolukka (kenttäkerros) ja mänty
2. Tuoreen kangasmetsän maaperä on moreenia. Metsän lajeja ovat mm. sammal (pohjakerros), mustikka (kenttäkerros) ja kuusi
3. Lehdon maaperä on multaa. Metsän lajeja ovat mm. sammal (pohjakerros), vuokot ja kielo (kenttäkerros), paljon lehtipuita ja monia eläinlajeja.

Suoekosysteemit

Suomen suot voidaan kasvillisuuden perusteella jakaa viiteen kategoriaan:

1. Korpi on reheväkasvuinen yleinen suotyyppi, jolla kasvaa mm. kuusia ja mustikoita. (yhdistä mielessä korpi ja kuusi toisiinsa)
2. Räme on niukkaravinteinen yleisin suotyyppi, jolla kasvaa mm. mäntyjä ja varpuja (yhdistä mielessä räme ja mänty, molemmissa ä-kirjain)
3. Neva ja niukkaravinteinen, harvinainen, karu ja puuton avosuo (yhdistä mielessä neva ja niukkaravinteinen)
4. Letto on runsasravinteinen, harvinaisin suotyyppi, joka on myös puuton avosuo (molemmat sekä neva, että letto ovat puuttomia, molemmissa on e-kirjain. Toinen oli runsasravinteinen ja toinen (neva) oli niukkaravinteinen.)
5. Luhta on suo, jonka kosteus tulee sinne tulvivasta vedestä (yhdistä mielessä luhta ja tulva)

Suot voidaan jakaa myös pinnanmuotojen mukaan, jolloin kategorioita tulee kolme:

1. Keidas- eli kohosuot, joiden keskiosa on reunoja korkeammalla
2. Aapasuot, joiden keskiosa on reunoja matalammalla
3. Palsasuot, joissa on ikiroutaisia turvekumpuja

Biomit

Biomit eli suurekosysteemit voidaan jakaa vesi- ja maaekosysteemeihin sekä ihmisten tekemiin ekosysteemeihin. Käydään kuitenkin vain yleisimmät maaekosysteemit läpi:

1. Tundralla on pulaa valosta ja lämmöstä. Maa on ikiroudassa, kasvukausi on lyhyt, ja pikkunisäkkäillä on kannanvaihtelua.
2. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä kesä on lämmin ja talvi kylmä. Puusto on havupuita ja maannos on niukkaravinteinen podsoli.
3. Lehtimetsävyöhykkeellä vuodenajan vaihtelut korostuvat, puusto on lehtimetsää ja maannos on ravinteikasta. Suurin osa maailman lehtimetsistä on raivattu pelloiksi tai pois ihmisasutusten tieltä.
4. Välimeren kasvillisuuden alueilla kesät ovat kuumia ja kuivia, talvet leutoja ja sateisia. Kasvit ovat nahkealehtisiä ja ainavihantia.
5. Aroilla kasvien kasvua rajoittava tekijä on veden puute. Maaperä on ravinteikasta multaa ja kasvillisuus on ruohoa, heinää ja sipuleita.
6. Trooppisissa sademetsissä kasvukausi jatkuu ympäri vuoden, mutta maannos on niukkaravinteista. Metsä on hyvin tiheää ja kerroksellista, paljon kasvi- ja eläinlajeja.
7. Savanneilla vaihtelee kuiva- ja sadekaudet. Kuivakauden aikana suuret kasvinsyöjäeläimet vaeltavat pitkiäkin matkoja veden ja ravinnon perässä.
8. Aavikoilla eliöt ovat sopeutuneet sietämään kuivuutta. Monet eläimistä ovat yöeläimiä, ja kasvien juuret saattavat ulottua hyvin syvälle

Monivalintatehtävät: