Eläinten tärkeimmät pääjaksot
- Sienieläimet: Ne ovat varhaisia monisoluisia eläimiä, jotka koostuvat runkokunnista. Niillä solut eivät siis ole erilaistuneet. Ne lisääntyvät suvuttomasti ja suvullisesti, esimerkkinä pesusieni.
- Polttiaiseläimet: niillä solut ovat jo erilaistuneita ja muodostavat alkeellisiä elimiä ja ne ovat säteittäissymmetrisiä, mm. meduusat (jotka lisääntyvät sukupolvenvuorottelulla)
- Laakamadot: Litteitä matoja, joilla ei ole vielä hengitys- ja verenkiertoelimistöä, eikä ruumiinonteloa, mm. ihmisessä elävä lapamato
- Nilviäiset: pehmeä ruumis, jota suojaa kova kalkkikuori. Lisääntyminen on suvullista ja verenkierto on useimmilla avoin (eli sydämestä poistuva veri virtaa suonista kudosvälitiloihin ja palaa verisuonia pitkin sydämeen), siihen kuuluu kotilot, simpukat ja mustekalat.
- Nivelmadot: Jaokkeinen ruumis, verenkierto on suljettu (eli veri pysyy suonissa koko verenkierron ajan, eikä kulje kudosvälitiloihin) ja yksinkertainen tikapuuhermosto, mm. kasteliero
- Niveljalkaiset: Ylivoimaisesti suurin eläinjakso, sillä siihen kuuluu hyönteiset, äyriäiset, hämähäkkieläimet ja tuhatjalkaiset. Niillä on ulkoinen tukiranka, joka on tehty kitiinistä. Lisääntyminen on suvullista, ja niillä on tikapuuhermosto sekä monipuoliset aistit
- Piikkinahkaiset: Ulkoinen tukiranka on kalkkilevyistä, aikuiset ovat säteittäissymmetrisiä, kun toukat ovat kaksikylkisiä. Esimerkkinä on meritähdet ja merisiili
- Selkäjänteiset: ruumiinmuoto kaksikylkinen ja lisääntyminen suvullista. Tukiranka sisäinen, joka koostuu joko rustosta tai luista. Lisäksi on selkäydin ja aivot
Selkäjänteiset
Kalat
Kaloiksi luokitellaan
- ympyräsuiset
- rustokalat
- luukalat
Luukalat ovat uusin ja kehittynein näistä yläluokista, sillä niillä on mm. kiduskannet ja uimarakko. Suurin osa nykyään elävistä kaloista onkin luukaloja, mutta esim. hait ovat rustokaloja.
Sammakkoeläimet
Sammakkoeläimet ovat maaeläimiä, vaikkakaan eivät olleet sopeutuneet siihen vielä kovin hyvin. Ne esimerkiksi elävät toukkavaiheen vedessä, ja vasta aikuisena nousevat maalle. Lisäksi lisääntyminen vaatii vettä, sillä muuten munat kuivuisivat. Ne hengittävät sekä keuhkoilla, että kostealla ihollaan.
Matelijat
Matelijat ovat jo paremmin sopeutuneita maaelämään. Niillä on muun muassa:
- Sisäinen siitos ja muna, joiden ansiosta vettä ei enää tarvita lisääntymiseen.
- Tehokkaat keuhkot ja sarveistunut, veden haihtumista estävä iho.
- Monipuolisemmat aistit kuin sammakkoeläimillä.
Nisäkkäät
Nisäkkäiden tunnusomaisia piirteitä on
- tasalämpöisyys
- karvapeite
- maidon eritys
Istukallisilla nisäkkäillä on kohtu, mutta pussieläimillä ja nokkaeläimillä ei. Nokkaeläimet eivät myöskään imetä poikasiaan, vaikka maitoa erittävätkin.
Linnut
Myös linnut kehittyivät matelijoista. Suurin osa niistä on lentotaitoisia, niillä on sulkapeite, ne ovat kevyitä, tasalämpöisiä ja niilläkin on muna.