Arkeonit
Nykykäsityksen mukaan aitotumaiset ja arkeonit ovat läheistä sukua. Vaikka arkeonit ja bakteerit näyttää varsin samalta, on niillä merkittäviä eroja. Arkeoneilla on mm. erilainen soluseinän rakenne kuin bakteereilla ja arkeonien geenit toimivat samalla tavalla kuin aitotumaisilla.
Nykyään arkeoneita tavataan lähinnä ääriolosuhteissa, esimerkiksi
- hyvin suolaisessa ympäristössä menestyvät halofiilit
- kiehuvan kuumassa vedessä selviytyvät termofiilit.
Arkeoneja on sekä autotrofisia, että heterotrofisia. Myös sekä anaerobisissa oloissa että aerobisissa oloissa viihtyviä lajeja löytyy. Anaerobisissa oloissa elävät metanogeeniset arkeonit käyttää hiilidioksidia vedyn hapettamiseen.
Bakteerit
Bakteerit ovat myös sopeutuneet äärimmäisen erilaisiin ympäristöihin. Jotkin niistä kestävät kuivuutta, myrkyllisiä kemikaaleja, ionisoivaa säteilyä, kylmyyttä ja kuumuutta sekä selvästi normaalia matalampaa ilmanpainetta. Bakteereja on myös sekä heterotrofisia ja autotrofisia, että anaerobisia ja aerobisia lajeja.
Vaikka monet bakteerit ovat taudinaiheuttajia, loisia ja ruoan pilaajia, ilman niitä ei nykyisenlainen elämä olisi mahdollista. Niillä on luonnossa tärkeä rooli mm.
- typenkierrossa ja
- kuolleiden eliöiden hajotuksessa.
Lisäksi ihmiset käyttävät niitä mm.
- jogurtin valmistuksessa (maitohappobakteerit)
- jätevesien puhdistuksessa
- pesuaineissa (proteaasien tuotossa) ja
- elintarvikkeissa.
Alkueliöt
Alkueliöt ovat aitotumaisten kunnista monimuotoisin. Geenitutkimukset ovat osoittaneet, että monet alkueliöt ovat läheisempää sukua eläimille, kasveille tai sienille, kuin toisille alkueliöille.
Alkueliöihin luetaan mm.
- limasienet
- yksisoluiset alkueläimet ja
- yksi- ja monisoluiset levät
Levät, joista kasvit ovat kehittyneet, on vaihteleva ryhmä. Niillä on sekovarsi, eli niiltä ei voi erottaa juurta, vartta tai lehtiä. Jotkin alkueliöistä elää loisina, toiset muodostavat mutualistisia suhteita. Malaria on alkueliö malarialoision aiheuttama vakava sairaus.
Sienet
Sienet ovat heterotrofeja. Ne ovat joko loisia, hajottajia tai kasvien kanssa symbioosissa sienijuurena (mykorritsa) tai levän kanssa symbioosissa (jäkälä). Sieniä on sekä yksi- että monisoluisia, ja niiden soluseinä on kitiiniä (kasvien soluseinä on selluloosaa).
Monet sienistä lisääntyy sekä suvullisesti, että suvuttomasti itiöiden avulla. Monisoluiset sienet koostuvat sienirihmoista, ja sienen maanpäällisen osa on itiöemä.
Sieniä käytetään mm.
- antibioottien valmistukseen
- homejuuston valmistukseen
- leivinhiivaa
- leivonnassa
- oluen ja viinin käymisessä.