Elämän edellytykset
1. Auringon säteily
Erityisesti lämpösäteily sekä näkyvä valo. Lämpö mahdollistaa entsyymien toiminnan. Näkyvän valon ansiota yhteyttäminen eli fotosynteesi kehittyi ja tarjosi eväät monimutkaisten ravintoverkkojen synnyttämiseksi.
2. Sopiva paine
Solut tarvitsevat toimiakseen sopivan paineen.
3. Sopiva happamuus
Solujen toiminnan mahdollistavat entsyymit tarvitsevan tietyn happamuuden toimiakseen.
4. Sopiva suolapitoisuus
Jos ympäristössä on enemmän suolaa kuin solun sisällä, vesi siirtyy ulos ja solu kuivuu. Jos taas suolaa on vähemmän ulkona, ympäristön vesi tunkeutuu solun sisälle ja solu laajenee ja pahimmassa tapauksessa puhkeaa.
5. Alkuaineet
Elämä maapallolla perustuu neljään alkuaineeseen, nimittäin hiileen, vetyyn, typpeen ja happeen. Kaikki orgaanisiksi yhdisteiksi kutsutut aineet sisältävät hiiltä. Vaikka elämä voisi teoriassa pohjautua myös johonkin muuhun alkuaineeseen, kuten silikoniin, ainakin maassa hiili on ykkönen.
6. Nestemäinen vesi
Mikä tekee vedestä niin erityisen?
- hyvä lämmönsitomiskyky. Sen ansiota vuorokauden lämpötilavaihtelu on huomattavasti pienempää, kuin esim. Marsissa.
- Jään tiheys on pienempi kuin nestemäisen veden. Tämän ansiota talvella koko järvi ei jäädy, vaan vain sen pinta. Elämä selviää siis talven yli jään alapuolella.
- Veden liuotinominaisuuksien ansiosta elimistö pystyy käyttämään ravintoaineet hyödyksi ja kasvit imemään veden mukana mineraaleja.
- Vesi on läpinäkyvää, mahdollistaen fotosynteesin myös veden pinnan alla.
Elämän tuntomerkit
1. Solurakenne
Elämän perusyksikkö on solu ja kaikki elämä rakentuu soluista.
2. Elinkaari; syntyminen, kasvu ja kuolema
Jotta eliö voi olla elossa, täytyy sen joskus myös kuolla. Syntymisen ja kuolemisen välillä organismi kasvaa ja kehittyy.
3. Informaation sisältyminen ja hyödyntäminen
Kaikessa elollisessa on perintötekijöitä, geenejä. Näitä geenejä käytetään proteiinien rakennusohjeina.
4. Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
Kaikissa eliöissä on samanlaisia kemiallisia yhdisteitä, kuten lipidejä eli rasva-aineita, proteiineja ja hiilihydraatteja.
5. Homeostaasi eli kyky säädellä elintoimintoja
Esimerkiksi ihmiset säätelevät kehon lämpötilaansa: Jos lämpötila uhkaa laskea, lihakset alkavat tärisemään, mikä tuottaa lisälämpöä. Jos taas lämpötila nousee, sitä yritetään alentaa hikoilemalla.
6. Aineenvaihdunta ja energiantarve
Solu toimii kuten kone: sille syötetään jotakin aineita, se muokkaa niitä aineita ja lopputuotteena on joitakin muita aineita. Tähän aineiden muuttamiseen eli aineenvaihduntaan se tarvitsee energiaa, jota eliöt saavat joko omavaraisesti foto- tai kemosynteesillä tai toisenvaraisesti eli muita hyödyntämällä.
7. Reagointi ympäristön ärsykkeisiin
Esimerkiksi monet kasvit kääntyvät valoa kohti ja kani juoksee kettua pakoon.
8. Lisääntyminen ja perinnöllisyys
Kaikki eliöt siis kuolevat. Jotta elämä voisi jatkua, pitää eliön pystyä lisääntymään ja antamaan omia perintötekijöitään omille jälkeläisilleen.
9. Evoluutio eli lajikehitys
Sukupolvien saatossa eliölle hyödylliset piirteet aiheuttavat geenit yleistyvät populaatiossa.
Eli miten tällaisen listan nyt voisi ulkoa muistaa? Käytä muistisääntöä SEIS HARLEkiini! sanojen ensimmäisten kirjainten mukaan. Kuvittele vain mielessäsi harlekiini- romaani, joka yrittää juosta karkuun äidiltä, joka huutaa sen perään “seis harlekiini”.
Virukset
Viruksia ei nykyään luokitella eläviksi, sillä niillä ei ole solurakennetta eikä aineenvaihduntaa.
Viruksen perintöaines on proteiinikuoren sisällä.
Virukset tunkeutuvat isäntäsoluun, ottavat solun hallintaansa ja alkavat tehtailla lisää viruksia. Lopulta isäntäsolu kuolee, ja valmistuneet virukset pääsevät tartuttamaan muita soluja.