Liittymällä Tumaan saat ilmaiseksi kurssi 3:n kertauskirjan! Katso lisää täältä.

Dihybridiristeytys

Dihybridiristeytyksessä tutkitaan kahden alleeliparin periytymistä samaan aikaan.

Ne voidaan jaotella sen mukaan, ovatko kyseiset geenit samassa vai eri kromosomeissa.

Geenit eri kromosomeissa

Kun tutkittavat geenit sijaitsevat eri kromosomeissa, homma on simppeli: Sama kuin monohybridiristeytyksessä, mutta tutkitaan yhden sijasta kahta eri geeniä. Näin ollen mahdollisia sukusoluja on molemmilla vanhemmilla kahden sijasta neljä, ja taulukko on sen verran suurempi.

Esimerkiksi herneet voivat olla joko keltaisia V (dominoiva) tai vihreitä v (resessiivinen). Ne voivat myös olla joko sileitä K (dominoiva) tai kurttuisia k (resessiivinen).

Jos siis risteytytään molemmilta ominaisuuksiltaan heterotsygootit herneet, saadaan

P-polvi: KkVv x KkVv

Sukusolut: KV, Kv, kV ja kv

Näin ollen F1-polven fenotyypin lukusuhteet ovat:

• 9/16 sileä ja keltainen
• 3/16 kurttuinen ja keltainen
• 3/16 sileä ja vihreä
• 1/16 kurttuinen ja vihreä

Geenit samassa kromosomissa

Kun geenit ovat samassa kromosomissa, jommankumman vanhemman ominaisuusyhdistelmät periytyvät jälkeläisille todennäköisemmin sellaisenaan, kuin eri vanhempien ominaisuuksien yhdistelmä.

Tämä johtuu siitä, että samassa kromosomissa sijaitsevat geenit muodostavat kytkentäryhmän. Tämä kytkentä voi purkautua vain, jos meioosissa tapahtuu tekijäinvaihduntaa.

Mitä lähempänä geenien lokukset ovat kromosomissa, sitä todennäköisemmin ne periytyvät yhdessä. On nimittäin epätodennäköistä, että tekijäinvaihdunnan kiasma muodostuisi juuri niiden kahden geenin välille.

Jos halutaan selvittää kahden geenin sijainti toisiinsa nähden, voidaan käyttää testiristeytystä. Kuten aikaisemminkin, testiristeytyksessä risteytetään dominoivia ominaisuuksia edustava yksilö resessiivisiä ominaisuuksia edustavan kanssa.

Käytetään esimerkkinä kärpästen kehon väriä ja siipiä: Keho voi olla joko harmaa M (dominoiva) tai musta m (resessiivinen). Siivet voivat olla normaalit S (dominoiva) tai surkastuneet s (resessiivinen).

Jos risteytetään molemmilta ominaisuuksilta heterotsygootti, jolla dominoivat alleelit ovat samassa kromosomissa sekä homotsygoottisesti resessiivinen keskenään, saadaan

P-polvi: MmSs x mmss

sukusolut: MS, Ms, mS ja ms

• Jos geenit sijaitsevat eri kromosomeissa, kaikkia eri sukusoluja tulee yhtä paljon ja jälkeläisten lukusuhteet ovat 1:1:1:1.
• Jos geenit ovat samassa kromosomissa ja hyvin lähellä toisiaan (vahvasti kytkeytyneet), syntyy vain vanhempien kaltaisia jälkeläisiä, eli MmSs ja mmss lukusuhteessa 1:1.
• Jos geenit ovat samassa kromosomissa, mutta etäältä toisistaan (löyhästi kytkeytyneet), syntyy kaiken tyyppisiä jälkeläisiä, mutta ei yhtä paljoa: vanhempien kaltaisia jälkeläisiä eli MmSs ja mmss on enemmän (yhteensä yli 50%), kuin Mmss ja mmSs (yhteensä alle 50%).  Jos esimerkiksi vanhempien kaltaisia jälkeläisiä syntyy 90% ja uudenlaisia jälkeläisiä 10%, sanotaan, että geenit sijaitsevat 10 crossing over-yksikön päässä toisistaan (crossing over tarkoittaa tekijäinvaihduntaa englanniksi).

Erilaisten jälkeläisten lukusuhteita tarkastelemalla voidaan siis päätellä kyseisten geenien sijainti toisiinsa nähden ja muodostaa kromosomin geenikartta.

Polygeeninen periytyminen

Ominaisuudet, joiden fenotyyppiin vaikuttaa vain yksi geeni, ovat laadullisia eli kvalitatiivisia. Jos siihen vaikuttaa vähintään kaksi geeniä, puhutaan polygeenisestä periytymisestä, joka on usein määrällistä eli kvantitatiivista. Esimerkki polygeenisestä ominaisuudesta on ihonväri ja pituus.