Blogi, Kurssi 1

Lajien synty – Mikro- ja makroevoluutio

Mitä mikro- ja makroevoluutio tarkoittavat? Miten lajiutuminen tapahtuu?

mikro- ja makroevoluutio

Haluatko opiskella tehokkaammin ilmaisilla lisäresursseilla? Lue lisää täältä.

Evoluutio voidaan jakaa mikro- ja makroevoluutioon:

Mikroevoluutio

Populaation sisällä alleelien suhteellisten osuuksien muutosta kutsutaan mikroevoluutioksi. Mikroevoluution mahdollistaa kolme evoluutiovoimaa:

  • luonnonvalinta
  • geneettinen ajautuminen
  • geenivirta

1. Luonnonvalinta

Luonnonvalinta on evoluutiovoimista tärkein, sillä se vaikuttaa lajin geenivarastoihin eniten.

Lue lisää: Luonnonvalinta

2. Geneettinen ajautuminen

Toinen voima on geneettinen ajautuminen, jota myös sattumaksi kutsutaan. Sitä voi tapahtua kahdella tavalla:

  • Pullonkaulailmiönä
  • Perustajavaikutuksena

Pullonkaulailmiö

Pullonkaulailmiössä populaation koko pienenee rajusti jonkin nopean muutoksen, kuten luonnonmulllistuksen takia. Tästä katastrofista selviämiseen ei tarvita kelpoisuutta, vaan hyvää tuuria.

Esimerkiksi metsäpalo tai tulivuoren purkaus voi hävittää suurimman osan populaation yksilöistä, ja jäljelle jäävien geenivarasto on huomattavasti pienempi.

Jotkin alleelit ovat siis voineet hävitä kokonaan ja jotkut taas voivat olla “yliedustettuina” aikaisempaan nähden.

Esimerkiksi ihmiset kärsivät pullonkaulailmiön varhaisessa kehityshistoriassa. Kaikki nykyihmiset ovat vain noin 10 000 tästä selvinneen ihmisen jälkeläisiää.

Perustajavaikutus

Toisaalta, jos sattumanvaraisesti valikoitunut pieni joukko ajautuu eristyksiin muusta populaatiosta, se voi aloittaa uuden populaation keskenään.

Tätä kutsutaan perustajavaikutukseksi ja kuten pullonkaulailmiössä, on sattumaa, minkälaiset alleeliyhditelmät heidän geenivarastossaan on.

Esimerkiksi, kun Suomi aikoinaan asutettiin, perustajat toivat mukanaan omat alleelinsa, joiden vaikutus näkyy vielä tänä päivänäkin, mm. suomalaisille tyypillisissä sairausalleeleissa.

3. Geenivirta

Geenivirrassa populaation geeniperimä siirtyy toiseen populaatioon. Tämä voi tapahtua siitepölyn, itiöiden, siementen tai kokonaisten yksilöiden mukana. Geenivirta vähentää populaatioiden välisiä geneettisiä eroja, ja lisää populaation sisäistä muuntelua.

Liittymällä Tumaan saat ilmaiseksi kurssi 1 kertauskirjan!

Makroevoluutio

Makroevoluutiolla tarkoitetaan niitä muutoksia, joita tapahtuu lajitasolla, ei populaatioissa. Se voidaan jakaa kahteen kategoriaan:

  1. Allopatrinen lajiutuminen
  2. sympatrinen lajiutuminen

Allopatrinen lajiutuminen

Allopatrinen lajiutuminen on tarkoittaa maantieteellistä eristymistä.

Maantieteellinen este voi olla vuoristo, laaja vesialue mantereen ja saaren välillä tai vaikka keitaiden välissä oleva aavikko. Tämä este erottaa saman lajin eri populaatiot erilleen niin, ettei geenivirtaa pääse tapahtumaan niiden välillä pitkään aikaan. Näin ollen ne pikkuhiljaa jatkavat kehittymistään omiin suuntiinsa ja jos joskus tämä este niiden väliltä poistuisi, ne eivät voisikaan enää tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään.

Allopatrisessa lajiutumisessa maantieteellinen eristyminen eli maantieteellinen isolaatio aiheuttaa siis vähitellen lisääntymisesteen eli lisääntymisisolaation. Toinen tapa aiheuttaa lisääntymisisolaatio on sympatrinen lajiutuminen.

Sympatrinen lajiutuminen

Sympatrisessa lajiutumisessa tarvitaan moninkertainen kromosomisto eli polyploidia. Uusi laji voi syntyä kahdella eri tavalla:

  1. risteymä: yleensä nämä yksilöt ovat steriilejä, mutta jos niiden kromosomisto jostain syystä kaksinkertaistuu, voivat ne lisääntyä kaltaistensa kanssa, mutta ei alkuperäisten yksilöiden kanssa.
  2. kromosomiston kahdentuminen: jos solunjakautumisen häiriintyy, voi soluun jäädä normaaliin verrattuna kaksinkertainen kromosomisto. Tämä aiheuttaa yleensä lisääntymiskyvyttömyyttä, mutta jotkin kasvit voivat itsepölytyksen avulla aloittaa oman lajinsa.

Lajiutumisen tärkein kriteeri on siis lisääntymisisolaatio. Sekin voidaan jakaa kahteen kategoriaan:

  1. ennen hedelmöitystä vaikuttavat lisääntymisesteet: lajit elävät eri alueilla, ne lisääntyvät eri aikoihin, niiden soidinkäyttäytyminen eroaa toisistaan tai sukusolut eivät sovi yhteen.
  2. hedelmöityksen jälkeen vaikuttavat lisääntymisesteet: alkio tai sikiö kuolee, jälkeläinen ei elä lisääntymisikäiseksi, jälkeläinen tai sen jälkeläiset ovat lisääntymiskyvyttömiä.

mikro- ja makroevoluutio

Lisää aiheesta

elämän tuntomerkit
Mitkä ovat elämän edellytykset ja tuntomerkit? Lue lisää täältä!
solun energia-aineenvaihdunta
Miten solu tuottaa ja käyttää energiaa? Lue lisää täältä!
liity tumaan

Testaa tietosi

0%

1. Mikä evoluutiovoima aiheuttaa geenivaraston sattumanvaraisen muutoksen?

Correct! Wrong!

2. Miksi kutsutaan ilmiötä, jossa populaation koko pienenee äkisti murto-osaan, ja palautuu sitten ennalleen?

Correct! Wrong!

3. Minkä ilmiön lajiutuminen tapahtuakseen aina vaatii?

Correct! Wrong!

Mikro- ja makroevoluutio
Hmm…
Kannattaa kerrata artikkeli vielä uudestaan. Kyllä se siitä 🙂
Hyvä!
Hienoa! Sait kaikki oikein 🙂

Share your Results:

Lue lisää

  • Muikusta löytyy kattava selitys mikro- ja makroevoluutiosta
  • Internetixissä on monipuolinen ja vähän lukion oppimäärää syvemmällekin menevä artikkeli makroevoluutiosta

 

Katso video