Miten verenkierto toimii? Mistä veri koostuu ja mitä imusuonisto tekee?
Haluatko nostaa opiskelusi uudelle tasolle ilmaisilla kertauskirjoilla? Katso lisää.
Verenkierron tehtävät
- Kuljettaa aineita soluihin, mm. happea, sokeria ja aminohappoja
- Kuljettaa kuona-aineet, kuten virtsa-aine, erityselimistöön
- Kuljettaa elimistön toimintaa sääteleviä hormoneja
- Ylläpitää oikeaa kehon lämpötilaa
Verenkierron toiminta
Lähde:Päivi Korhonen, CC BY-SA 4.0
Verenkierto voidaan jakaa pieneen ja isoon verenkiertoon. Pienessä verenkierrossa veri kulkee keuhkoihin, jossa tapahtuu kaasujen vaihto. Isossa verenkierrossa veri kuljettaa hapen muualle elimistöön.
Sydän
Sydämen rakenne
Sydän jakautuu oikeaan ja vasempaan puoliskoon, joissa kummassakin on eteinen ja kammio. Sydäntä ympäröi kaksikerroksinen sidekudoskalvo, sydänpussi.
Veren matka sydämen läpi kulkee seuraavasti:
Lähde:Wikimedia Commons / Eric Pierce, Dake, CC BY-SA 2.5 |
Hiilidioksidipitoinen veri saapuu sydämeen isosta verenkierrosta yläonttolaskimon (3) ja alaonttolaskimon (11) kautta.
Ensin se saapuu oikeaan eteiseen (1).
Oikeasta eteisestä se kulkee eteis-kammioläpän (12) läpi oikeaan kammioon (10).
Kammioiden supistuessa se työntyy keuhkovaltimoläpän (13) kautta keuhkovaltimoon (5).
Keuhkovaltimot vievät veren keuhkoihin, jossa kaasujen vaihto tapahtuu.
Hapekas veri palaa keuhkoista keuhkolaskimoita (6) pitkin vasempaan eteiseen (2).
Vasemmasta eteisestä se kulkee eteis-kammioläpän (7) kautta vasempaan kammioon (9).
Lopulta veri menee aorttaläpän (8) läpi aorttaan (4) ja sieltä kautta kaikkialle elimistöön.
Eteisten ja kammioiden sekä kammioiden ja valtimoiden välissä olevat läpät varmistavat, että verta virtaa vain yhteen suuntaan.
Sydämen solut saavat tarvitsemansa ravintoaineet ja hapen sepelvaltimoista.
Sydämen pumppaus
Sydämen toimintakierrossa on kolme vaihetta:
- Lepovaihe: Eteiset ja kammiot rentoutuvat, eteiset täyttyvät verellä.
- Eteisten supistuminen: Supistuminen työntää lisää verta kammioihin.
- Kammioiden supistuminen: Eteisten ja kammioiden väliset läpät sulkeutuvat, ja veri virtaa aorttaan ja keuhkovaltimoihin.
Lepovaihe on nimeltään diastole ja supistumiset systole.
Verenpaine riippuu siitä, onko systole vai diastole. Yläpaine eli systolinen verenpaine kuvaa painetta valtimoissa kammioiden supistumisen aikaan. Alapaine eli diastolinen verenpaine taas kuvaa verenpainetta kammioiden lepovaiheessa.
Verenpaineeseen vaikuttaa sydämen pumppaaman veren määrän lisäksi valtimoiden vastus. Jos valtimoissa on ahtaumia tai ne ovat kovettuneet, verenpaine on pysyvästi koholla.
Sydän supistuu joko kokonaan tai ei ollenkaan. Sydämen supistumista säätelee eteisen yläosassa oleva sinussolmuke. Se luo sähköimpulssin, joka saa sydämen lihassolut supistumaan.
Sydämen supistumiskertojen määrää kutsutaan sykkeeksi. Minuuttitilavuus on verimäärä, joka kulkee sydämen läpi minuutissa.
Fyysisessä rasituksessa sympaattinen hermosto aktivoituu, erittyy adrenaliinia ja noradrenaliinia, ja sydämen syke kiihtyy ja minuuttitilavuus suurenee.
Menesty opiskelussa helpommin ilmaisilla kertauskirjoilla. Lue lisää täältä.
Verisuonet
Verisuonia on elimistössä kolmenlaisia:
1. Valtimot
Sydämestä kudoksiin lähtevät verisuonet ovat valtimoita. Niiden täytyy kestää sydämen supistumisesta aiheutuva suuri paine, joten niiden seinämät ovat paksun lihaskerroksen ansiosta joustavat.
Valtimot pystyvät supistumalla ja laajenemalla säätelemään eri elimiin virtaavan veren määrää.
2. Hiussuonet
Veri etenee sydämestä kauemmaksi yhä pienempiin valtimoihin ja lopulta hiussuoniin. Hiussuonet ovat hyvin ohuita, joten aineiden vaihtuminen solujen ja veren välillä on tehokasta.
3. Laskimot
Hiussuonista veri kulkee laskimoiden kautta takaisin sydämeen. Laskimoiden seinämät ovat ohuemmat ja vähemmän kimmoisat kuin valtimoiden.
Laskimoiden ja sydämen oikean eteisen välinen paine-ero “vetää” verta kohti sydäntä. Lisäksi luustolihkaset supistavat laskimoita, mikä työntää verta kohti sydäntä. Laskimoissa on läppiä, jotka estävät veren valumisen takaisin lihasten veltostuessa.
Imusuonisto
Hiussuonista tihkuu verenpaineen takia veriplasmaa eli verinestettä kudoksiin. Tätä nestettä kutsutaan kudosnesteeksi.
Osa kudosnesteestä kertyy imusuoniin ja muodostaa imunestettä. Imusuonet yhtyvät suuremmiksi sydäntä kohti mentäessä, ja yläonttolaskimossa imuneste sekoittuu vereen.
Imusuonet muistuttavat rakenteeltaan laskimoita, sillä niissä on läppiä. Niiden seinämät ovat tosin ohuemmat kuin laskimoiden.
Imusuonistolla on monia tehtäviä:
- kudosnesteen palautus verenkiertoon
- ruoansulatuselimistössä imusuoniin imeytyneiden rasvojen kuljettaminen verenkiertoon
- immuunijärjestelmään osallistuminen: Imusuonien risteyskohdissa on imusolmukkeita, joissa on runsaasti valkosoluja.
Veri
Veri on nestemäistä sidekudosta.
Se voidaan jakaa veriplasmaan ja verisoluihin:
Veriplasma
Veriplasma koostuu vedestä ja siihen liuenneista aineista. Plasmassa on mm.
- ioneja
- plasmaproteiineja, esim. fibrinogeeni, vasta-aineet ja lipoproteiinit
- ravintoaineita
- kuona-aineita
- happea ja hiilidioksidia
- hormoneja
Kaikki verisolut syntyvät luuytimessä verisolujen kantasoluista. Ne voidaan jakaa punasoluihin, valkosoluihin sekä verihiutaleisiin.
Punasolut
Punasolut ovat kiekkomaisia, keskeltä litistyneitä tumattomia soluja. Ne elävät vain voin 120 päivää. Niihin muodostuu hemoglobiinia, joka kuljettaa happea tehokkaasti.
Punasolujen tuotantoa säätelee munuaisten erittämä erytropoietiinihormoni eli epo. Jos veren hapenkuljetuskyky heikkenee, epon tuotanto lisääntyy.
Valkosolut
Valkosolut toimivat kehon immuunipuolustuksessa. Valkosolutyypit voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:
- Jyvässolut: Jyvässoluihin kuuluu neutrofiilit (syöjäsoluja), eosinofiilit (hyökkäävät loisia ja mikrobeja vastaan) sekä basofiilit (erittävät histamiinia). Eli kaikki jyvässolut ovat -fiili-päätteisiä.
- Monosyytit, jotka kehittyvät syöjäsoluiksi eli makrofageiksi
- Imusolut: Imusoluihin kuuluu B-imusolut (tuottavat vasta-aineita) ja T-imusolut (tuhoavat jo sairastuneita soluja sekä auttavat muita puolustusjärjestelmän soluja)
Verihiutaleet
Verihiutaleet aiheuttavat veren hyytymisen. Veren hyytyminen on monimutkainen reaktiosarja, johon tarvitaan ns. hyytymistekijöitä.
Verihiutaleet osallistuvat verisuonen reiän tukkimiseen muuttumalla tahmeaksi ja tarttumalla toisiinsa.
Jonkin hyytymistekijän puute voi johtaa hemofiliaan eli verenvuototautiin. Tällöin siis veri ei hyydy, joten pienikin haava voi aiheuttaa vakavia verenvuotoja.
Aiheeseen liittyvää
Kertauskirjan lisäksi saat myös yksinomaisesti Tuman jäsenille räätälöityä sisältöä, esim. opiskeluvinkkejä ja muita uutisia.
Liittymällä Tumaan saat kurssien kertauskirjat ilmaiseksi. Tumaan liittyminen ei velvoita sinua mihinkään, ja voit poistua listalta milloin tahansa.
En ikinä lähetä roskapostia tai myy tietojasi eteenpäin.
Testaa tietosi
1. Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkaansa?
2. Missä seuraavista suonityypeistä on paksut lihaskerrosseinämät?
3. Mikä seuraavista ei ole jyvässolu?
Share your Results:
Lue lisää
- Muikussa on laaja selvitys sydämen pumppauksesta ja verenkierron toiminnasta
- Peda.net:istä löytyy artikkelin lisäksi tiivistelmä ja tehtävät aiheesta
- Khan Academy:ssa on kokonainen osio hengitys- ja verenkiertoelimistölle täynnä erilaisia videoita, artikkeleita ja tehtäviä