Blogi, Kurssi 2

Vaiettu katastrofi – Biodiversiteettikato

Mitä biodiversiteettikato on ja miksi sitä tapahtuu?

biodiversiteettikato

Jos haluat artikkelin tiivistelmän, tummennettujen sanojen selitykset sekä aiheeseen liittyvät tehtävät ratkaisuineen täysin ilmaiseksi, liity Tumaan!

Ilmastonmuutos on luonnonkatastrofi, joka on kaikkien huulilla ja ihmiset tietävät siitä paljon.

Mutta mitä sanoisit, jos kertoisin, että käynnissä on myös toinen katastrofi? Kriisi, joka on vakavuudeltaan samaa tasoa ilmastonmuutoksen kanssa?

Niinpä.

Mutta aloitetaan biodiversiteetistä:

Biodiversiteetti

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti voidaan luokitella kolmeen kategoriaan:

  1. Ekosysteemien monimuotoisuus (paljon eri ekosysteemejä, esim. kuiva kangas, tuore kangas sekä lehto)
  2. Lajimonimuotoisuus (ekosysteemissä on paljon eri lajeja, esim. mänty, kuusi, orava ja kasteliero)
  3. Lajin sisäinen monimuotoisuus (populaation geenivarastossa on paljon samojen geenien eri muotoja eli alleeleja)

Biodiversiteettikadon, eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, syyt kiteytyvät lähinnä kahteen avainasiaan:

  • Väestönkasvu
  • Ylikulutus

Käydään seuraavaksi, miten biodiversiteettikato ilmenee kussakin monimuotoisuuden tasossa.

Ekosysteemien biodiversiteettikato

Tarkoituksena on siis esimerkin omaisesti käydä tärkeimpiä ekosysteemejä meillä ja muualla ja selvittää, mikä näitä ekosysteemejä uhkaa.

Trooppiset metsät

Aloitetaan trooppisista sademetsistä.

Ensinnäkin niiden tyypillisiä piirteitä:

  • Lämmintä ja runsassateista ympäri vuoden
  • Valtavasti eliölajeja, koska eri ekolokeroita on runsaasti
  • Kasvillisuus kerroksellista ja ainavihantaa
  • Lajien koevoluutio yleistä, esim. kukka ja sitä pölyttävä eläin
  • Ravinteet ovat jatkuvasti kierrossa ja maaperä on suhteellisen köyhää

Sitten niitä uhkaavia tekijöitä:

  • Metsän raivaaminen (duh) laidunten, peltojen ja viljelmien tieltä
  • Öljy- ja kaivostoiminta
  • Asutuksen leviäminen

Kosteikot

Kosteikot ovat maa- ja vesiekosysteemien välimuotoja, esimerkkinä voisi olla mangrovemetsät. Lajistoltaan ne ovat rikkaita kahden ekosysteemin rajalla esiintyvästä reunavaikutuksesta johtuen.

Niiden kolme tärkeintä tehtävää on:

  1. Puiden juuret sitovat maata ja estävät eroosiota
  2. Puut toimivat aallonmurtajina kovalla myrskyllä
  3. Puiden veden alla olevat juuret ovat monien eliöiden suoja- ja lisääntymispaikkoja

Mutta kuten arvata saattaa, ihmiset tuhoavat näitäkin ekosysteemejä. Suurimmat syyt ovat:

  • Rantojen rakentaminen
  • Katkarapuviljelmien perustaminen

Koralliriutat

Sitten vielä vedenalaiseen maailmaan. Eli koralliriutat koostuvat siis korallieläimistä sekä monesti niiden kanssa mutualistisessa suhteessa elävistä yksisoluisista levistä. Nämä siis tarjoavat monia eri ekolokeroita eliöille.

Mutta no, kuten sademetsiä, myös koralliriuttoja uhkaa tuho. Syitä tähän on:

  • Turismi (veneiden ankkurointi ja korallien kerääminen)
  • Ilmastonmuutos, lämmittää merivedet liian lämpimiksi
  • Veden samentuminen, johtuu rantojen rakentamisesta ja estää levien fotosynteesin
  • Merten happamoituminen, heikentää korallieläimen tukirangan muodostumista
  • Pedot, esim. piikkikruunumeritähti tuhoaa Australian Isoa valliriuttaa
  • Merenpinnan kohoaminen
  • Rehevöityminen
  • Kalastuksessa käytettävät myrkyt

Suomen vanhat metsät sekä perinneympäristöt

Nämä kaksi ovat Suomessa selvästi uhanalaisimmat ekosysteemit.

Ensin vanhojen metsien piirteitä:

  • Ekologisen sukkession kliimaksivaiheessa
  • Paljon lahoavaa ainesta
  • Paljon biomassaa
  • Puiden kasvu hidasta

Sitten vielä perinneympäristöt:

  • Eläinten laidunnus estää metsittymisen
  • Paljon ekolokeroita
  • Esim. niityt ja ahot

Lopuksi vielä näitä uhkaavia tekijöitä:

  1. Metsien raivaus asutuksen tieltä
  2. Metsät muutetaan tehokkaamin tuottaviksi taloumetsiksi
  3. Maatalous muutetaan tehokkaammaksi salaojituksen avulla, eikä eläimien anneta laiduntaa metsässä

Haluatko aiheen tiivistelmän, tummennettujen sanojen sanaselitykset sekä aiheeseen liittyvät tehtävät ratkaisuineen ilmaiseksi? Liity Tumaan!

Samalla saat kurssi 2 kertauskirjan sekä paljon muita lisämateriaaleja.

Lajien biodiversiteettikato

Ihmiset aiheuttaa toimillaan maailmanhistorian kuudetta joukkosukupuuttoa. Tärkeimpiä tekijöitä tähän on:

    • Ilmastonmuutos; eliöt eivät kykene sopeutumaan nopeasti muuttuvaan elinympäristöön
    • Elinympäristöjen raivaaminen asutuksen, maa- tai karjatalouden tieltä
    • Ympäristömyrkyt ja mikromuovi
    • Ylikalastus sekä metsästys
    • Merten happamoituminen

 

  • Vieraslajit

 

Vieraslajit ovat siis lajeja, jotka ovat levinneet uusiin elinympäristöihin ihmisen toiminnan seurauksena. Tämä on hyvä erottaa tulokaslajista, joka on itse levinnyt uusille alueille.

Miksi vieraslajit ovat haitallisia? Siihen on useita syitä:

  • Jos vieraslajilla on samanlainen ekolokero kuin alkuperäisellä lajilla, se voi syrjäyttävän kilpailun seurauksena heikentyä tai kadota kokonaan
  • Vieraslaji voi tuoda mukanaan uuden loisen tai taudin
  • Luonnollisen vihollisen puuttuessa niiden populaatio voi lisääntyä hyvin nopeasti

Jotkin lajit ovat herkempiä elinympäristön muutoksille kuin toiset. Sukupuutolle altistavia tekijöitä on:

  • Endeemisyys, eli laji elää vain tietyllä pienellä alueella
  • Suuri koko, joka tarkoittaa hidasta lisääntymisnopeutta
  • Kapea ekolokero, eli laji ei pysty sopeutumaan muuttuvaan elinympäristöön
  • Huippupetona oleminen, sillä ympäristömyrkyt rikastuvat ravintoketjussa ylöspäin
  • Petoviha, jolloin se on koettu uhaksi ja ihminen metsästää sitä
  • Laiton eläinkauppa, jossa pyörii isot rahat

Lajien uhanalaisuutta kartoitetaan uhanalaisuusluokituksen avulla.

Lajin sisäinen biodiversiteettikato

Laaja geenivarasto ja runsas muuntelu lajin sisällä on lajin henkivakuutus. Tämä siksi, koska evoluutiovoimista tärkein, luonnonvalinta, vaatii toimiakseen runsasta muuntelua populaatiossa. Se auttaa lajia sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.

Jos populaatiossa ei ole paljoa muuntelua, nousee muiden evoluutiovoimien merkitys. Erityisesti geneettinen ajautuminen eli toisin sanoen sattuma alkaa määrittelemään populaation kehittymistä turhankin voimakkaasti. Pullonkaulailmiön sekä perustajavaikutuksen seurauksena populaation geeniperimä pienenee entisestään. Tällöin laji ei välttämättä pysty enää sopeutumaan ympäristöolojen muutoksiin.

Aiheeseen liittyvää

eliöiden väliset suhteet
Minkälaisia eliöiden väliset suhteet ovat? Lue lisää täältä!
Ympäristölle myrkylliset aineet
Mitä ympäristömyrkkyjä on ja miten opetella ne ulkoa? Lue lisää täältä!
liity tumaan uusi mainos

Testaa tietosi

0%

Mikä tekijä ei uhkaa trooppisia sademetsiä?

Correct! Wrong!

Mikä seuraavista ekosysteemeistä ei ole uhanalainen Suomessa?

Correct! Wrong!

Ihmiskunta aiheuttaa maailman … sukupuuttoaaltoa

Correct! Wrong!

Mikä seuraavista ei ole joukkosukupuuton aiheuttaja?

Correct! Wrong!

Mikä seuraavista lajeista ei ole herkkä elinympäristön muutoksille?

Correct! Wrong!

Biodiversiteettikato
Hienoa!
Mahtavaa, sait kaikki oikein! Olet selvästikin biodiversiteettitaituri!
Hyvä!
Hienosti meni, sait melkein kaikki oikein. Hallitset biodiversiteetin koukerot hyvin!
Hmm…
Pitäisikön lukea artikkeli uudestaan? Kokeile sitten toisen kerran ja näet varmasti tulosten paranevan!

Share your Results:

Lue lisää

  • Muikussa aihe käydään selvästi ja monipuolisesti läpi
  • Etälukiossa puhutaan biodiversiteetista meillä ja maailmalla
  • Pedan sivuilla käydään biodiversiteettikato läpi artikkeleilla sekä lopusta löydettävillä monivalintatehtävillä

 

  • The Guardian käy artikkelissaan kansantajuisesti läpi biodiversiteettikadon syyt ja seuraukset
  • Eniscoula:ssa on kokonainen artikkelikirjasto omistettu biodiversiteetille, sitä uhkaaville tekijöille sekä sille, kuinka voimme sitä suojella
  • Khan Academy: aihe kuin aihe, siihen voi luottaa, että Khan Academysta löytyy korkealuokkaista opetusmateriaalia

Katso videioita