Mitä biodiversiteettikato on ja miksi sitä tapahtuu?
Jos haluat kurssi 2 kertauskirjan ilmaiseksi, liity Tumaan!
Ilmastonmuutos on luonnonkatastrofi, joka on kaikkien huulilla ja ihmiset tietävät siitä paljon.
Mutta mitä sanoisit, jos kertoisin, että käynnissä on myös toinen katastrofi? Kriisi, joka on vakavuudeltaan samaa tasoa ilmastonmuutoksen kanssa?
Niinpä.
Mutta aloitetaan biodiversiteetistä:
Biodiversiteetti
Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti voidaan luokitella kolmeen kategoriaan:
- Ekosysteemien monimuotoisuus (paljon eri ekosysteemejä, esim. kuiva kangas, tuore kangas sekä lehto)
- Lajimonimuotoisuus (ekosysteemissä on paljon eri lajeja, esim. mänty, kuusi, orava ja kasteliero)
- Lajin sisäinen monimuotoisuus (populaation geenivarastossa on paljon samojen geenien eri muotoja eli alleeleja)
Biodiversiteettikadon, eli luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, syyt kiteytyvät lähinnä kahteen avainasiaan:
- Väestönkasvu
- Ylikulutus
Käydään seuraavaksi, miten biodiversiteettikato ilmenee kussakin monimuotoisuuden tasossa.
Ekosysteemien biodiversiteettikato
Tarkoituksena on siis esimerkin omaisesti käydä tärkeimpiä ekosysteemejä meillä ja muualla ja selvittää, mikä näitä ekosysteemejä uhkaa.
Trooppiset metsät
Aloitetaan trooppisista sademetsistä.
Ensinnäkin niiden tyypillisiä piirteitä:
- Lämmintä ja runsassateista ympäri vuoden
- Valtavasti eliölajeja, koska eri ekolokeroita on runsaasti
- Kasvillisuus kerroksellista ja ainavihantaa
- Lajien koevoluutio yleistä, esim. kukka ja sitä pölyttävä eläin
- Ravinteet ovat jatkuvasti kierrossa ja maaperä on suhteellisen köyhää
Sitten niitä uhkaavia tekijöitä:
- Metsän raivaaminen (duh) laidunten, peltojen ja viljelmien tieltä
- Öljy- ja kaivostoiminta
- Asutuksen leviäminen
Kosteikot
Kosteikot ovat maa- ja vesiekosysteemien välimuotoja, esimerkkinä voisi olla mangrovemetsät. Lajistoltaan ne ovat rikkaita kahden ekosysteemin rajalla esiintyvästä reunavaikutuksesta johtuen.
Niiden kolme tärkeintä tehtävää on:
- Puiden juuret sitovat maata ja estävät eroosiota
- Puut toimivat aallonmurtajina kovalla myrskyllä
- Puiden veden alla olevat juuret ovat monien eliöiden suoja- ja lisääntymispaikkoja
Mutta kuten arvata saattaa, ihmiset tuhoavat näitäkin ekosysteemejä. Suurimmat syyt ovat:
- Rantojen rakentaminen
- Katkarapuviljelmien perustaminen
Koralliriutat
Sitten vielä vedenalaiseen maailmaan. Eli koralliriutat koostuvat siis korallieläimistä sekä monesti niiden kanssa mutualistisessa suhteessa elävistä yksisoluisista levistä. Nämä siis tarjoavat monia eri ekolokeroita eliöille.
Mutta no, kuten sademetsiä, myös koralliriuttoja uhkaa tuho. Syitä tähän on:
- Turismi (veneiden ankkurointi ja korallien kerääminen)
- Ilmastonmuutos, lämmittää merivedet liian lämpimiksi
- Veden samentuminen, johtuu rantojen rakentamisesta ja estää levien fotosynteesin
- Merten happamoituminen, heikentää korallieläimen tukirangan muodostumista
- Pedot, esim. piikkikruunumeritähti tuhoaa Australian Isoa valliriuttaa
- Merenpinnan kohoaminen
- Rehevöityminen
- Kalastuksessa käytettävät myrkyt
Suomen vanhat metsät sekä perinneympäristöt
Nämä kaksi ovat Suomessa selvästi uhanalaisimmat ekosysteemit.
Ensin vanhojen metsien piirteitä:
- Ekologisen sukkession kliimaksivaiheessa
- Paljon lahoavaa ainesta
- Paljon biomassaa
- Puiden kasvu hidasta
Sitten vielä perinneympäristöt:
- Eläinten laidunnus estää metsittymisen
- Paljon ekolokeroita
- Esim. niityt ja ahot
Lopuksi vielä näitä uhkaavia tekijöitä:
- Metsien raivaus asutuksen tieltä
- Metsät muutetaan tehokkaamin tuottaviksi taloumetsiksi
- Maatalous muutetaan tehokkaammaksi salaojituksen avulla, eikä eläimien anneta laiduntaa metsässä
Haluatko kurssi 2 kertauskirjan ilmaiseksi? Liity Tumaan!
Lajien biodiversiteettikato
Ihmiset aiheuttaa toimillaan maailmanhistorian kuudetta joukkosukupuuttoa. Tärkeimpiä tekijöitä tähän on:
- Ilmastonmuutos; eliöt eivät kykene sopeutumaan nopeasti muuttuvaan elinympäristöön
- Elinympäristöjen raivaaminen asutuksen, maa- tai karjatalouden tieltä
- Ympäristömyrkyt ja mikromuovi
- Ylikalastus sekä metsästys
- Merten happamoituminen
- Vieraslajit
Vieraslajit ovat siis lajeja, jotka ovat levinneet uusiin elinympäristöihin ihmisen toiminnan seurauksena. Tämä on hyvä erottaa tulokaslajista, joka on itse levinnyt uusille alueille.
Miksi vieraslajit ovat haitallisia? Siihen on useita syitä:
- Jos vieraslajilla on samanlainen ekolokero kuin alkuperäisellä lajilla, se voi syrjäyttävän kilpailun seurauksena heikentyä tai kadota kokonaan
- Vieraslaji voi tuoda mukanaan uuden loisen tai taudin
- Luonnollisen vihollisen puuttuessa niiden populaatio voi lisääntyä hyvin nopeasti
Jotkin lajit ovat herkempiä elinympäristön muutoksille kuin toiset. Sukupuutolle altistavia tekijöitä on:
- Endeemisyys, eli laji elää vain tietyllä pienellä alueella
- Suuri koko, joka tarkoittaa hidasta lisääntymisnopeutta
- Kapea ekolokero, eli laji ei pysty sopeutumaan muuttuvaan elinympäristöön
- Huippupetona oleminen, sillä ympäristömyrkyt rikastuvat ravintoketjussa ylöspäin
- Petoviha, jolloin se on koettu uhaksi ja ihminen metsästää sitä
- Laiton eläinkauppa, jossa pyörii isot rahat
Lajien uhanalaisuutta kartoitetaan uhanalaisuusluokituksen avulla.
Lajin sisäinen biodiversiteettikato
Laaja geenivarasto ja runsas muuntelu lajin sisällä on lajin henkivakuutus. Tämä siksi, koska evoluutiovoimista tärkein, luonnonvalinta, vaatii toimiakseen runsasta muuntelua populaatiossa. Se auttaa lajia sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin.
Jos populaatiossa ei ole paljoa muuntelua, nousee muiden evoluutiovoimien merkitys. Erityisesti geneettinen ajautuminen eli toisin sanoen sattuma alkaa määrittelemään populaation kehittymistä turhankin voimakkaasti. Pullonkaulailmiön sekä perustajavaikutuksen seurauksena populaation geeniperimä pienenee entisestään. Tällöin laji ei välttämättä pysty enää sopeutumaan ympäristöolojen muutoksiin.
Aiheeseen liittyvää
Kertauskirjan lisäksi saat myös yksinomaisesti Tuman jäsenille räätälöityä sisältöä, esim. opiskeluvinkkejä ja muita uutisia.
Liittymällä Tumaan saat kurssien kertauskirjat ilmaiseksi. Tumaan liittyminen ei velvoita sinua mihinkään, ja voit poistua listalta milloin tahansa.
En ikinä lähetä roskapostia tai myy tietojasi eteenpäin.
Testaa tietosi
Mikä tekijä ei uhkaa trooppisia sademetsiä?
Mikä seuraavista ekosysteemeistä ei ole uhanalainen Suomessa?
Ihmiskunta aiheuttaa maailman … sukupuuttoaaltoa
Mikä seuraavista ei ole joukkosukupuuton aiheuttaja?
Mikä seuraavista lajeista ei ole herkkä elinympäristön muutoksille?
Share your Results:
Lue lisää
- Muikussa aihe käydään selvästi ja monipuolisesti läpi
- Etälukiossa puhutaan biodiversiteetista meillä ja maailmalla
- Pedan sivuilla käydään biodiversiteettikato läpi artikkeleilla sekä lopusta löydettävillä monivalintatehtävillä
- The Guardian käy artikkelissaan kansantajuisesti läpi biodiversiteettikadon syyt ja seuraukset
- Eniscoula:ssa on kokonainen artikkelikirjasto omistettu biodiversiteetille, sitä uhkaaville tekijöille sekä sille, kuinka voimme sitä suojella
- Khan Academy: aihe kuin aihe, siihen voi luottaa, että Khan Academysta löytyy korkealuokkaista opetusmateriaalia