Eliöiden väliset suhteet määrittelevät eliöiden elämää. Luonto on täynnä liittolaisia, kilpailijoita, hyväuskoisia hölmöjä ja vihollisia.
Haluatko opiskella aiheen tehokkaammin? Liittymällä Tumaan saat kurssi 2 kertauskirjan ilmaiseksi!
Eliöiden väliset suhteet
Elämä on aika vaarallista. Mikä siitä tekee sitten niin vaarallisen? No, kuten kaikki sen tietää, toiset eliöt.
Kaikkien eliöyhteisöjen eliöiden väliset suhteet ovat monimutkainen suhteiden verkosto, joten esimerkiksi yhden lajin katoamisella saattaa olla yllättäviä seurauksia. Käydään tänään näitä suhteita tarkemmin läpi.
Neutralismi
Aloitetaan siitä tylsimmästä, eli neutraalista suhteesta. Siinä, no, eliöiden välinen suhde toisiinsa on luokkaa evvk. Esimerkkinä punatulkku ja karhu. Punatulkun toilailut ei paljoa karhun napaa kaivele.
Kilpailu
Seuraavaksi onkin kilpailu. Se on haitallista molemmille osanottajille ja se johtuu liian samanlaisesta ekolokerosta ja siitä, että resursseja on vain rajallisesti. Ekolokeroa voi ajatella eliön ammattina ja tehtävänä eliöyhteisössä. Kilpailu voi johtaa lopulta pysyvään sopeutumiseen ja käytöksen ja rakenteen muutoksiin.
Esimerkiksi kilpailusta voisi olla käpylinnut. Niitä on muutamaa eri lajia ja no, ne syövät ravinnokseen käpyjä. Koska ne käyttävät samaa ravintoa, ne ovat toistensa kilpailijoita. Ajan saatossa käpylinnut ovat eriytyneet muutamaksi omaksi lajikseen, joista jokainen on erikoistunut eri puulajin siemeniin.
Ne ovat siis ravintospesialisteja, eli ne ovat erikoistuneet vain yhden ravinnonlähteen käyttöön. Vastakohta tälle olisi ravintogeneralistit, jotka syövät aika lailla mitä tahansa, kuten vaikka karhut.
Kilpailussa puhuttaessa pitää muistaa, että muutkin kuin eläimet kilpailevat keskenään. Esim. kasvit kilpailevat keskenään tilasta, valosta, vedestä ja ravinteista ja niillä onkin monia keinoja parantaa omaa asemaansa mm. erittämällä muille myrkyllisiä aineita maaperään.
Haluatko opiskella tehokkaammin? Tumasta löydät mm. kaikki kurssi 2 tärkeimmät asiat tiivistävän kertausvihkon täysin ilmaiseksi!
Toisenvaraisten eliöiden suhteet
Kaikki toisenvaraiset eli heterotrofiset eliöt voidaan jakaa kolmeen kategoriaan sen perusteella, kuinka ne energiansa hankkii: laiduntajiin, petoihin ja loisiin. Näille kaikille yhteistä on se, että toinen osapuoli hyötyy, kun toinen kärsii.
Laidunnus
Aloitetaan laidunnuksesta. Siinä kasvissyöjä hyötyy, kun saa masunsa täyteen, mutta epäonninen kasvi kärsii, sillä no, sitä syödään. Laidunnusta tekevät tosiaan kasvissyöjät, ja niihin lasketaan kaikki eliöt, jotka syövät tuottajia. Tuottajille on toki kehittynyt myös puolustusmekanismeja kasvinsyöjiä vastaan, kuten piikkejä ja myrkkyjä.
Peto-saalis-suhde
Seuraavaksi peto-saalis-suhde: Leijona saa tuoretta sapuskaa, kun no, antilooppi on entinen antilooppi. Kannattaa huomata, että vaikka peto on huono uutinen kiinni jääneelle saaliille, saattaa saalistus olla hyödyksi saalispopulaatiolle kokonaisuutena. Pedot nimittäin karsivat monesti populaation heikoimpia, vanhimpia ja sairaimpia yksilöitä, jättäen ominaisuuksiltaan kilpailukykyisemmät yksilöt jäljelle. Näin ollen pedot suorittavat saaliseläimille luonnonvalintaa, mikä jouduttaa evoluutiota.
Petojen ja saaliiden kesken tapahtuu myös kilpavarustelua. Jos esim. jänikselle kehittyy valkoinen talviturkki, joka parantaa jäniksen suojaväriä, voi ilvekselle kehittyä parempi näkö, jolla havaita valkoisetkin jänikset. Saaliilla on yleensä ottaen kolme keinoa estää tulemasta syödyksi: joko parantaa suojaväriään, kehittää kykyään päästä pakoon tai sitten luoda puolustusmekanismeja, kuten kova kuori tai myrkky.
Loissuhde
Kolmantena vielä loisiminen: Siinä loinen elää epäonnisen isäntänsä kustannuksella, kuitenkaan tappamatta tätä (ainakaan kovin nopeasti…). Esimerkkinä tästä voisi olla vaikka ihmisessä viihtyvä lapamato tai hiustäi.
Eikä siinä vielä kaikki! Luonnosta löytyy vielä paria muutakin vuorovaikutussuhdetta:
Mutualismi
Eliöiden välinen suhde, josta molemmat hyötyvät, on mutualistinen. Niitä on vielä kahdenlaisia: ehdotonta ja ehdollista mutualismia.
Ehdottomassa mutualismissa eliöiden välinen suhde on ainakin toiselle elinehto. Esimerkkinä tästä voisi olla ihminen ja ihmisen suolistossa elävät bakteerit. Ihminen saa bakteereilta ravinteita, joita ei muuten saisi, kuten K-vitamiinia, ja bakteeri saa mukavan ylläpidon. Ihminen kyllä pärjäisi ilmankin näitä bakteereja, mutta bakteerit eivät ilman ihmistä.
Ehdollisessa mutualismissa eliöt hyötyvät toisistaan, muttei tarvitse toisiaan kipeästi. Esimerkiksi hyönteinen saa mettä kukasta ja kukka pölyttyy hyönteisen ansiota. Mutta hyönteinen voi käyttää muutakin kukkaa ja kukan voi pölyttää muukin hyönteinen.
Symbioosi?
Tässä yhteydessä olet varmasti kuullut aiemmin puhuttavan symbioosista. Mutta se ei olekaan niin yksinkertaista, kuin luulisi.
Tutkijoiden parissa ei nimittäin ole yksimielisyyttä, mitä se tarkoittaa. Näin ollen myös eri oppikirjat sanovat eri asioita.
Ensiksi BIOS: siinä symbioosi määritellään olevan mikä tahansa kiinteä eliöiden välinen suhde, josta on hyötyä ainakin toiselle osapuolelle. Näin ollen myös lois-isäntä suhde voisi olla symbioottinen.
Toisaalta Koralli- kirjasarjassa eritellään kaksi symbioosin määritelmää: Laajasti katsottuna se olisi kaikki suhteet, joista ei kummallekaan eliölle ole haittaa ja suppeasti katsottuna symbioosi olisi suhde, josta molemmat hyötyvät.
Päätä siis itse, minkä määritelmän kokeeseen opettelet 😀
Pöytävierrassuhde
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä on vielä pyötävierassuhde. Siinä toiselle osapuolelle suhteesta on hyötyä, kun toiselle se on yhdentekevä. Esimerkiksi varikset ovat ihmisten pöytävieraita silloin, kun ne syövät meidän jättämiä ruoantähteitä.
Koevoluutio
Loppujen lopuksi lajeilla on siis paljon keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Kun eliölajit kehittyvät vastavuoroisesti vaikuttamalla toistensa evoluutioon, puhutaan koevoluutiosta. Tästä esimerkkejä on mm. laidunnuksessa, peto-saalis-suhteessa ja loissuhteissa.
Aiheeseen liittyvää
Kertauskirjan lisäksi saat myös yksinomaisesti Tuman jäsenille räätälöityä sisältöä, esim. opiskeluvinkkejä ja muita uutisia.
Liittymällä Tumaan saat kurssien kertauskirjat ilmaiseksi. Tumaan liittyminen ei velvoita sinua mihinkään, ja voit poistua listalta milloin tahansa.
En ikinä lähetä roskapostia tai myy tietojasi eteenpäin.
Testaa osaatko
Mikä on kärpäsen ja ihmisen välisen suhteen nimi?
Eliöiden välinen suhde, joka on ainakin toiselle osapuolelle elinehto, on
Mikä seuraavista suhteista edustaa neutralismia?
Lue lisää
- Internetix käy läpi yhteisöekologian monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti
- Muikussa aihe on käyty läpi sekä videon, että tekstin avulla
- Etälukion sivuilla on havainnollistava ajatuskartta aiheena eliöiden väliset suhteet
- Khan Academy:sta löytyy jälleen kattava ja helppotajuinen esitys asiasta. Artikkelin lisäksi Khan academy tarjoaa videoita sekä monivalintatehtäviä
- Lumen Learning menee vähän lukion oppimäärän ylikin tällä perustavanlaatuisella esityksellään